Mainos

Tutkija: Rasismi ääriryhmiä vaarallisempaa

Eilinen Jyväskylän kaupunginkirjaston pääaulassa sattunut puukotus on herättänyt jälleen keskustelun suomalaisista ääriliikkeistä. Tutkijan mukaan Suomessa on ääriliikkeitä, mutta äärimmäinen kansallismielisyys on niitä vaarallisempaa.

Tutkija Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopistosta sanoo erilaisten ääriryhmien kasvattavan suosiota Euroopan eri kolkissa. Puurosen mukaan äärivasemmalla on joitain löyhästi organisoituneita liikkeitä. Suomessa oikeistolaiset järjestöt ovat olleet esillä enemmän. Väkivalta on, ainakin vielä, suhteellisen vieras toimintatapa.

– Voisi ottaa esimerkiksi vaikkapa Suomen Vapautusrintama-liikkeen. He ovat toimineet hyvin rauhanomaisesti, mutta uuden johtajan myötä linja on muuttunut radikaalimmaksi. Heidän ohjelmassaan todetaan, että Suomen yhteiskuntajärjestelmää pyritään kaikin keinoin muuttamaan kansallissosialistisemmaksi.

Verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan, ääriliikkeiden toiminta Suomessa on ollut hyvin pienimuotoista. Tutkijan mukaan niihin kannattaa silti suhtautua vakavasti. On ollut jo vuosia nähtävissä, että niiden toiminta ja vaikutusvalta pikku hiljaa lisääntyy.

– Liikkeet verkostoituvat ja ovat verkostoituneet kansainvälisesti. Eritoten ideologinen äärioikeistolainen ajattelu on hyvin näkyvää.

Kansallismielisyys nostaa päätään

Jo pitkään ääriliikkeitä tutkineen Puurosen mukaan ääriliikehdintää vakavampaa on kansallismielisyyden nousu.

– Vakavampi ilmiö on että oikeistolainen, erityisesti maahanmuuttoon liittyvä ääriajattelu on saanut varsin paljon julkisuutta. Lisäksi sillä on myös poliittista vaikutusvaltaa aivan toisessa mitassa, kuin pienillä äärijärjestöillä. Erittäin äärimmäistä ja rasististakin ajattelua edustavia henkilöitä istuu mm. eduskunnassa, Puuronen sanoo.

Ääriliikkeelle on olemassa selkeä määritelmä. Puurosen mukaan ääriliikkeeksi kutsutaan ryhmää, joka ei pidä vallitsevaa yhteiskuntajärjestelmää oikeana, vaan haluaa kumota sen jollain tavalla. Sen lisäksi ryhmän pitäisi olla valmis käyttämään väkivaltaa suhteessa omiin poliittisiin tavoitteisiin ja poliittisiin vastustajiin. Määritelmät tehdään ideologisin ja toimintatavallisin perustein.

Nykyiselle ääriliikkeiden nousulle löytyy vertailukohtia historiasta, kun katsotaan laajaa kuviota.

– Samanlaista pohjaa oli 1920- ja 1930-luvulla. Taloudellinen epävarmuus, sosiaalinen epävarmuus ja myös ideologinen tilanne. Ideologinen ilmapiiri on jo jopa 1970-luvulta lähtien kiristynyt. On jatkuvasti entistä hyväksytympää ajatella ja julkisesti lausua, että osa väestöstä on vähempiarvoista kuin joku toinen osa. Tai että joku uskonto tai joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset ovat vähempiarvoisia. Tämä yleistyy myös Suomessa, tutkija sanoo.

Jyväskylän kaupunginkirjaston pääaulassa puukotettiin eilen yhtä henkilöä. Kirjaston luentosalissa oli alkamassa Äärioikeisto Suomessa -nimisen kirjan esittelytilaisuus.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.