Mainos

Tutkija: Suomalaisten kahtiajako jatkuu edelleen

Asiantuntijan mukaan 10-15 viime vuoden aikana kaikista suurituloisimmat ovat tuplanneet osuutensa ja suhteellinen köyhyys on kasvanut.

Suomi jakautuu jatkuvasti yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon, sanoo tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomala. Tuloerojen kehityksessä on hänen mukaansa ollut selvä trendi 10-15 viime vuoden ajan.

- Polarisaatio näkyy tilastoissa selvästi. Suhteellinen köyhyys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1994. Suurin piirtein samalle ajanjaksolle on ajoittunut suurituloisimpien tulo-osuuden voimakas kasvu. Ylin yksi prosentti on tuplannut osuutensa samaan aikaan aikaan kun suhteellinen köyhyys on kasvanut.

Tuomala on lukenut kiinnostuneena lehdistä viime päivien verouutisointia. Yksittäisen vuoden verotietojen perusteella ei hänen mukaansa voi kuitenkaan juuri tehdä johtopäätöksiä tuloerojen kehityksestä. Parempaa informaatiota on Tuomalan mukaan tarjolla joulukuussa, kun Tilastokeskus julkaisee tulonjakotilastonsa.

Katainen tyrmää Platonin

Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professorina toimiva Tuomala on yhtenä kirjoittajana ensi viikolla ilmestyvässä Talouskasvun hedelmät - Kuka sai ja kuka jäi ilman? -kirjassa. Tuomala kirjoittaa kahden kollegansa kanssa kirjassa varallisuuserojen kasvusta.

Tuomalan mukaan varallisuuseroissa sinänsä ei ole mitään pahaa, mutta kaikella on rajansa. Hän viittaa antiikin filosofi Platoniin, jonka mukaan kenenkään varallisuus ei saisi olla neljää kertaa suurempi kuin köyhimmän yhteiskunnan jäsenen.

Suomessa Platonin periaate on unohdettu jo kauan sitten, sillä esimerkiksi vuonna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen - ei siis köyhimpään kotitalouteen - verrattuna.

Tuomalan mukaan kokoomus on ohittanut varallisuus- ja tuloerojen kritiikin vetoamalla siihen, että yhteiskunnan jäsenten taloudellinen menestys ei haittaa muita. Kokoomusjohtaja Jyrki Katainen on muotoillut ajatuksen toteamalla, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois". Tuomalan mielestä Katainen vetää aika lailla mutkia suoraksi.

- Ei voida ajatella, että ihmiset olisivat yksinäisiä saarekkeita ja riippumattomia toisistaan. Tulonjaon eri osaset ovat aina riippuvaisia toisistaan, Tuomala sanoo.

Lipsahdus EU-huumassa

Tuomalan mukaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatus on osoittanut viime aikoina pahoja rapautumisen merkkejä. Verotuksen progressiivisuus on vähentynyt selvästi kuluneen 10-15 vuoden aikana. Varallisuusvero on poistunut, ja myös perintöveroa ollaan poistamassa.

Tuomalan mukaan vuoden 1993 veroreformi oli tuloerojen kasvun suhteen käännekohta. Tuolloin siirryttiin niin sanottuun eriytettyyn tuloverojärjestelmään, jossa pääomatuloa verotetaan saman suhteellisen veroprosentin mukaan, kun taas muihin tuloihin sovelletaan edelleen progressiivista asteikkoa.

Tuomalan mukaan uudistusta ei tehty uusliberalistisen ideologian pohjalta, vaan sen tulo- ja varallisuuseroja lisäävät vaikutukset olivat eräänlainen lipsahdus.

- Ajatuksena ei ollut, että suurituloisten verotusta pitää helpottaa, vaan uudistus tehtiin EU:hun liittymisen innossa ja verokilpailun pelossa, Tuomala arvioi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.