Mainos

Tutkija: Suomalaisuuden käsitettä laajennettava

Suomalaisuuden käsite on liian suppea, sanoo Väestöliiton tutkija Heidi Ruohio. Tutkijan mukaan nykyään suomalaiset ovat yhä erilaisempia: on adoptoituja, maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan. Kaikki voivat kokea olevansa suomalaisia.

- Täytyykö suomalaisen olla aina se Elovena-tyttö? tutkija Ruohio kysyy.

Ruohio selvitti tutkimuksessaan ulkomailta adoptoitujen nuorten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta.

Tutkimuksen mukaan Suomeen adoptoidut kokevat itsensä selkeästi suomalaisiksi.

- Suomeen adoptoiduilla ei useimmiten ole muistoja synnyinmaastaan tai edes tietoa omista biologisista vanhemmista. Heillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin tuntea itsensä suomalaisiksi, Ruohio sanoo.

Ainoa ero syntyperäiseen suomalaiseen on ulkonäkö. Kulttuuri on sama, eikä adoptoidulla ole edes vierasta aksenttia. Silti osa Ruohion haastattelemista nuorista aikuisista kertoi kokeneensa rasismia.

- Tästä ulkonäkösidonnaisesta rasismista puhutaan aika vähän. Ajatellaan, että rasismi liittyy siihen, että on eri kulttuuri ja eri tapoja, mutta se saattaakin liittyä pelkkään ulkonäköön.

Tietoisuus adoptiosta heikkoa

Adoptionuoret kertoivat kokeneensa erilaisuutensa arjessaan monella eri tavalla. Yleisimmät kokemukset liittyivät lapsuudessa tapahtuneeseen kiusaamiseen ja tuntemattomien huuteluihin.

- Monet syntyperäiset ovat hyväntahtoisesti uteliaita ja kyselevät adoptoitujen alkuperästä ja vanhemmista. Erilaisen näköinen, hyvää suomea puhuva ihminen, jolla on suomalainen nimi, kiinnostaa ihmisiä. Osa voi kokea tällaisen uteliaisuuden rasittavana, Ruohio sanoo.

Suomessa on noin 3500 ihmistä, jotka ovat tulleet Suomeen kansainvälisen adoption kautta. Osa adoptoiduista ei tutkimuksen mukaan osoita kiinnostusta synnyinmaataan kohtaan, mutta osa harrastaa aktiivisesti esimerkiksi synnyinmaansa kulttuuria.

Tutkija Ruohion mukaan tietoisuus kansainvälisestä adoptiosta on heikkoa.

- Apu voisi löytyä esimerkiksi koulujen kulttuurikasvatuksen lisäämisestä.

Tutkimus tehtiin kolmessa ryhmähaastattelutilanteessa sekä kuudessa syvemmässä yksilöhaastattelussa, jotka toimivat tutkimuksen pääaineistona. Yksilöhaastatellut adoptionuoret olivat yli 18-vuotiaita ja syntyisin Etelä- ja Väli-Amerikasta, Afrikasta sekä Aasiasta.

Ruohiolla on työn alla myös väitöstutkimus aiheesta otsikolla ”Ulkomaalaistaustan merkitys kansainvälisesti adoptoitujen kulttuurisessa identiteetissä”.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.