Mainos

Tutkija: Suomessa pieni BSE-tartuntariski

Riski saada hullun lehmän taudin ihmiseen tarttuva muunnos on Suomessa Euroopan pienimpiä, toteaa taudin ykköstutkija, brittiläinen professori James W. Ironside.

-Suomessa taudin saamisen riski on hyvin vähäinen. Mahdollisuus tartuntaan on kuitenkin olemassa, jos naudoille syötetään eläinperäistä rehua (liha-luujauhoa), BSE-taudin brittiläinen tutkija James W. Ironside sanoo.

Ironside korostaakin, että ihmisten lisäksi eläimiä on suojeltava tiukoin toimin altistumiselta taudinaiheuttajalle. Hullun lehmän taudin ja Creutzfeldt-Jakobin taudin välisen yhteyden keksinyt Ironside syö itse edelleen naudanlihaa - tosin rajoituksin.
-En syö esimerkiksi pateeta. En myöskään syö yli 30 kuukauden ikäisen naudan lihaa tai liha-luujauholla syötettyjen nautojen lihaa.

Hullun lehmän tautia ei ole tavattu alle 30 kuukauden ikäisillä lehmillä. Ironside lisää hirtehisesti, että jos Britanniassa asuva ei lopettanut lihansyöntiä 1980-luvulla, sitä ei ole siellä mitään syytä lopettaa enää. Britanniassa hullun lehmän taudin epidemia on vähenemässä. Taudin synnyttämää poliittista kuohuntaa alan guru ei suostu kommentoimaan.
-Olen neuropatologi, en voi kommentoida tämän sairauden poliittisia seurauksia.

Tartuntamääriä vaikea ennustaa

Ironside muistuttaa, että hullun lehmän taudin saaneen lehmän liha sisältää hyvin vähän taudinaiheuttajaa. Sen sijaan sairaan eläimen hermosto, etenkin aivot ja selkäydin, ovat huippuinfektiivisiä. Varsinainen ongelma ovat siis ne lihatuotteet, joihin on jauhettu mukaan osia nautojen hermostosta.

-En sano, etteikö myös liha voisi olla tartunnan syy. Tämä asia selvinnee piakkoin, Ironside täsmentää. Hänen mukaansa Creutzfeldt-Jakobin taudin uuden muunnoksen tartuntamääriä ihmisissä on vaikea ennustaa.
-Taudillahan on joissakin tapauksissa pitkä, ehkä jopa vuosikymmenien itämisaika. Brittitutkijan mukaan vertailukohdaksi voidaan ottaa kuru-tauti, joka löydettiin aikanaan Uuden-Guinean ihmissyöjäheimoilta. Aivot tuhoava kuru tarttui uhrien syötyjen aivojen välityksellä.
-On todettu, että kuru saattaa puhjeta jopa 40-50 vuotta tartunnan saamisen jälkeen, professori vertaa.

Ruoka ei ainoa riski

Uudentyyppisen Creutzfeld-Jakobin taudin ilmeisin tarttumissyy ihmiseen on ruoka. Ironside ei kuitenkaan

sulje pois muitakaan vaihtoehtoja.
-Mahdollisuus tartuntaan voi olla myös joissakin lääkkeissä ja rokotteissa, sillä niihin on käytetty eläinproteiineja, sanoo Edinburghin yliopiston neuropatologian professori. Hänen mukaansa ei voida vielä myöskään rajata pois sitä vaihtoehtoa, että hullun lehmän tauti voisi levitä muihin eläinlajeihin kuten lampaisiin.

Uudentyyppisen Creutzfeld-Jakobin taudin toteaminen ihmisillä on ainakin toistaiseksi varsin hankalaa. Sairaus on voitu todeta ainoastaan ruumiinavauksissa tai vaikeasti otettavissa olevilla aivonäytteillä.

Ironsiden mukaan näyttää mahdolliselta, että taudin toteamiseen saatetaan pystyä kehittämään verinäytteestä tehtävä testi. Tämä perustuu siihen, että tauti vaikuttaa myös ihmisen veressä kiertävin imusoluihin.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.