Mainos

Tutkija: Venäjä testaa alueloukkauksilla refleksejä ja hermoja

Pyörähtämällä luvatta toisen tontilla pääsee nuuskimaan paitsi naapurin uusimmat kalustopäivitykset, myös aidan toisella puolella vallitsevaa yleistunnelmaa.

Alueloukkauksia käytetään yleisesti tiedusteluun, ja niillä testataan muun muassa toisen valtion puolustusvoimien valmiutta ja yhteiskunnan reaktioita, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Esimerkiksi yksittäisen ilmatilaloukkauksen aikana saatetaan suorittaa signaalitiedustelua tai testata, kuinka nopeasti ja miten loukkaukseen reagoidaan. Tietoa voidaan kerätä kauan sen jälkeen, kun koneet ovat laskeutuneet.

– Miten julkisuus ja poliitikot reagoivat, millaista keskustelua syntyy, nostetaanko valmiutta tai siirretäänkö koneita, Salonius-Pasternak luettelee.

Tuottavimmillaan yhdellä reissulla saadaan tietoa tästä kaikesta. Jatkamalla loukkauksia pidemmän aikaa tutkitaan esimerkiksi, vaihteleeko toisen valtion puolustuksen reagointikyky vaikka vuodenajan tai juhlapyhien mukaan.

Salonius-Pasternak pitää todennäköisenä, että esimerkiksi venäläiskoneiden harjoituslento lähellä Ruotsin aluevesiä pääsiäisenä oli harkittu "pääsiäisyllätys":

– Joko arvattiin tai tiedettiin, että Ruotsissa ei ole valmiudessa konetta, mikä toki helpotti heidän (venäläisten) työtään. 

"Venäjä käyttäytyy poikkeuksellisesti" 

Alueloukkauksia tapahtuu valtioiden välillä normaalioloissa rauhan aikaan, ja kaikki kykenevät valtiot, mukaan lukien Suomi, tiedustelevat esimerkiksi lentokoneilla, Salonius-Pasternak sanoo.

Venäjä ei viime aikoina toistuvasti Suomen ilmatilaa loukatessaan kuitenkaan ole hänen mukaansa toiminut kuin "normaali naapuri".

Malliesimerkki tästä on Salonius-Pasternakin mukaan elokuun 28. päivän ilmatilaloukkaus. Suomen ilmatilaa loukannut Venäjän valtion suihkukone oli ilmoitettu Venäjän kansallisen lentoyhtiön Aeroflotin operoimaksi.

Tällainen on poikkeuksellista tiedustelun ja tahallisten alueloukkaustenkin mittapuulla, Salonius-Pasternak sanoo.

– Tietääkseni suomalaiset ja ruotsalaiset eivät ilmoita tai yritä peitellä omaa konettaan Finnairin tai SAS:n koneeksi ja sitten vielä lennä lähes Pietarin ilmatilaan. On siinä hyvin konkreettinen ero.

Venäjän toimia ei ole kuitenkaan kohdistettu erityisesti Suomeen, vaan kyse on aggressiivisemmasta ulkopolitiikasta yleensä. Itämerellä Venäjä haluaa osoittaa "palanneensa alueelle kaikin tavoin", Salonius-Pasternak arvioi.

– Me nyt satumme olemaan Itämerellä, mutta on täällä muitakin. Olisi jopa outoa, jos muut maat saisivat tällaista kohtelua mutta ei Suomi. 

Elokuun viimeinen loukkaus vakavin 

Myös Puolustusvoimat arvioi, että 28. päivän ilmatilaloukkaus on elokuun kolmesta peräkkäisestä vakavin. Alueloukkauksia arvotetaan muun muassa konetyypin ja loukkauksen syvyyden perusteella, kertoo Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Petri Tolla.

Elokuun 28. päivän ilmatilaloukkauksesta keskivertoa vakavamman teki se, ettei pilotti noudattanut aluelennonjohdon ja myöhemmin Ilmavoimien antamia ohjeita sekä se, että koneen lentosuunnitelmassa oli harhaanjohtavia tietoja.

Tolla ei lähde arvailemaan loukkauksen mahdollista tarkoitusta. Ilmapuolustuksen testaamisesta tuskin oli kyse, koska kone eteni Suomenlahden suuntaisesti ja Tollan mukaan korkeudella, josta se "havaittaisiin varmasti ja kaukaa".

– Loukkauksilla voidaan testata muutakin kuin sotilaallista järjestelmää, esimerkiksi kansakunnan reagointia.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.