Mainos

Tutkija: Yhteiskunta ei kannusta lasten tekoon

Moni nainen synnyttäisi vielä sen kaivatun kolmannenkin lapsen, mutta tosiasioiden edessä järkevöityy ja jättää suunnitelmat sikseen. Erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula Stakesista uskoo tämän johtuvan yleisestä epävarmuudesta ja lapsiperheisiin kohdistuvasta kuormituksesta: asuminen maksaa liikaa, seuraavasta pätkätyöstä ei ole takeita tai sitten työnantaja ei salli palkansaajan höllätä vapaa-ajallakaan.

-Lapsiperheiden taloudellinen asema muihin verrattuna on heikentynyt. Pienten lasten vanhemmat, erityisesti isät, tekevät pisintä työpäivää. Tavallista on, että äiti hoitaa ohentuneiden perhepoliittisten tukien varassa pieniä lapsia kotona, ja yhden henkilön palkalla eläminen tietää niukkaa eloa, Lammi-Taskula luettelee.

Lipposen hallituksen viimeisin nelivuotiskausi alkoi taloudellisen kasvun merkeissä, mutta tämä ei Lammi-Taskulan mukaan ole lapsiperheiden arjessa juuri tuntunut. Esimerkiksi lapsilisiä ei ole vieläkään sidottu indeksiin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon kehittäminen. Lammi-Taskulan mukaan asiaan on panostettu, mutta vielä puutteita on erityisesti suuremmilla paikkakunnilla.

Syrjäytymisen estoon

Monta edistysaskeltakin on Lipposen kaudella otettu. Esimerkiksi äiti ja isä voivat jakaa vanhempainvapaan tekemällä molemmat osa-aikatyötä. Vastedes myös palkattomalta hoitovapaa-ajalta kertyy eläkettä. Tosin etenkin oppositio on nurissut sitä, että eläkkeen pohjaksi määritelty 500 euron kuukausitulo on liian pieni.

Lisäksi lastenpsykiatriseen tutkimukseen ja hoitoon on lisätty määrärahoja, joskin vähemmän kuin alun perin oli aiottu. Lasten ja nuorten syrjäytymistä on lähdetty estämään todenteolla. Eri puolilla maata järjestetään koulutusta, jossa lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä opastetaan tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa syrjäytymisen riskejä.

-Enemmistö suomalaisista lapsista voi hyvin. Peruspalveluista ei saa kuitenkaan tinkiä, jotta syrjäytymisvaarassa olevien ryhmä ei kasvaisi, Lammi-Taskula huomauttaa.

Hänen mukaansa valtioneuvoston selonteko lasten ja nuorten hyvinvoinnista osoittaa, että perheiden keskeiset ongelmat on tiedostettu ja että kiinnostusta niiden ratkomiseen näyttää olevan. Monet nykyiset lapsiperheiden ongelmat juontavat juurensa aiempien vuosien päätöksistä.

-Lipposen hallituksen aikaansaannosten loppuarviointi jää tulevien vuosien varaan, Lammi-Taskula muistuttaa.

Minne äidit laitetaan isyysvapaan aikana?

Erityisesti isien asemaa on Lipposen kaudella onnistuttu kohentamaan. Vuoden alusta isyysvapaa on pidentynyt 18 arkipäivästä yhteensä 12 arkipäivällä, jos isä pitää vanhempien yhteisestä vanhempainrahakaudesta vähintään 12 viimeistä arkipäivää.

-Molemmat vanhemmat eivät saa olla vanhempainvapaalla yhtä aikaa. Kriittisesti onkin kysytty, mihin äiti siksi aikaa laitetaan, kun isä on isyysvapaalla, Lammi-Taskula toteaa.

Suomessakin tavoitteena oli muiden pohjoismaiden tavoin kokonainen isyyskuukausi, mutta se typistyi nykyiseen kompromissiin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä valtion kädenväännössä. Tietyissä tapauksissa uusi isyysloma toimii varsin hyvin.

-Äiti ehtii opiskelijana suorittaa vaikka yhden kurssin, tehdä kuukauden mittaisen työprojektin tai sijaisuuden, Lammi-Taskula luettelee ja samalla muistuttaa, että mitään ongelmaa ei tule silloin, kun isä jää hoitovapaalle tai molemmat vanhemmista palaavat töihin.

Meneillään on lisäksi tiedotuskampanja, jossa isiä kannustetaan käyttämään oikeuksiaan jäädä hoitamaan pieniä lapsia kotiin.

-Tällä halutaan edistää vanhempainloman jakamista nykyistä tasapuolisemmin naisten ja miesten kesken.

Lapsen näkökulmaa

Perheiden arkeen vaikuttavat kaikki poliittiset päätökset, erityisesti asunto- ja aluepolitiikka. Niin hallituspuolueet kuin oppositiokin ovat esittäneet erityisen lapsiasiamiehen tarpeellisuutta, mutta vielä tämän hallituksen aikana sitä ei ole saatu.

-Se koordinoisi ministeriöiden välistä yhteistyötä ja kaikessa valmistelussa ja päätöksenteossa katsoisi, miten ratkaisut vaikuttaisivat lapsiperheisiin, Lammi-Taskula sanoo ja toivoo, että nykyistä laajemmat kokonaisuudet ja lasten näkökulma otettaisiin huomioon myös budjettineuvotteluissa, jossa punakynä heiluu tunnetusti viimeiseen minuuttiin asti.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.