Mainos

Tutkijoiden visio: Helsinkiin monta keskustaa ja tietullit

Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan Tukholma on onnistunut Helsingin seutua paremmin kaupunkirakenteen tiivistämisessä ja kehittämisessä. Tutkijat suosittelevat Helsingin seudulle monikeskuksista mallia, jossa vahvan ydinkeskustan lisäksi olisi useita alakeskuksia. Helsingin keskustassa kannattaisi tutkijoiden mielestä harkita ruuhkamaksujen käyttöönottoa. 

Helsingin Kannelmäki on tutkijan silmissä hyvä alakeskuksen paikka, mutta sen mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty.

- Kannelmäki on ehkä yksi Suomen saavutettavimpia paikkoja. Toisaalta se on alue, jota ei ole suunniteltu. Tämä on rakentunut sattumanvaraisesti, suree Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Mika Ristimäki.

Tutkijat suosittelevat pääkaupunkiseudulle monikeskuksista yhdyskuntarakennetta. Esimerkiksi Espoon Leppävaara on onnistunut esimerkki toimivasta alakeskuksesta, jossa on palveluja, asuntoja, työpaikkoja ja toimiva joukkoliikenne. Tukholmassa monikeskuksinen malli on toteutunut Helsinkiä paremmin.

- Tärkein vaihe olisi nyt, että saisimme Helsingin seudulle selkeän vision siitä, mitkä ovat ne keskukset, joita kehitetään. Nyt pitäisi lopettaa kiistely kuntien kanssa ja hoitaa tämä keskusverkko kuntoon yhteisesti sopimalla, ehdottaa Ristimäki.

Metropolialueella tällaisten kuntien yhteisten päätösten tekeminen ei ole toistaiseksi onnistunut.

- Tukholman seudulla on ehkä vahvemmin semmoinen yhteinen käsitys seudun kehittämisestä ja läänin tasoinen päätöksenteko on melko vahvaa, vertaa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Panu Söderström

Tietullit eivät näivettäneet Tukholmaa

Helsingin keskusta-alueen tiivistäminen puolestaan on päässyt alkuun vasta nyt, kun vanhojen satama-alueiden rakentaminen on käynnistynyt.

- Vuosaaren sataman viivästyminen aiheutti monia ongelmia. Se viivästytti niin satama-alueiden kuin Pasilankin rakentamista ja kasvu suuntautui kehysalueille, selittää Mika Ristimäki.

Tutkijoiden mielestä Helsingin keskustassa olisi syytä harkita ruuhkamaksuja. Tukholmassa  niistä on saatu hyviä kokemuksia.

-  Sillä on saatu keskustaliikennettä rauhoitettua ilman, että työpaikat olisivat keskustassa vähentyneet. Samaan aikaan työpaikkamäärä Tukholman keskustassa on kasvanut voimakkaasti. Kyllä ruuhkamaksujen käyttöönottoa täälläkin kannattaisi selvittää, toteaa Panu Söderström.

Tavoitteena lyhyemmät työmatkat

Helsingissä valmistellaan parhaillaan uutta yleiskaavaa, jossa tutkijoiden vinkit aiotaan ottaa huomioon.

- Helsinki on Tukholmaan verrattessa hieman jäljessä, mutta uuden yleiskaavan valmistelussa tutkijoiden esittämät asiat on otettu huomioon. Tulevaisuudessa meillä on pääkeskusta, joka on nykyinen ydinkeskusta. Sitten on selkeästi vahvistuva kakkoskeskusta eli Pasila, joka on koko seudun solmukohta. Sen lisäksi on 5-7 poikittaisraideliikenteen varteen vahvistuvaa alakeskustaa kuten Malmi, Pitäjänmäki, Oulunkylä ja Vuosaari, luettelee Helsingin yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen.

Yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja alakeskusten kehittämisestä on esimerkiksi se hyöty, että pitkät työmatkat lyhenevät.

- Meillä on kansainvälisestikin mitaten pitkät työmatkat Helsingin seudulla. Monikeskuksisuuden avulla niitä pystyttäisiin lyhentämään. Rakennetaan vahvoja alakeskuksia, joihin voidaan sijoittaa asutus ja työpaikat ja tehokas joukkoliikenne. Yrityksetkin uskaltavat investoida alakeskuksiin, kun on selkeä päätös siitä, mitä alueita kehitetään, arvioi Mika Ristimäki.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.