Mainos

Tutkimus sytytti akateemisen sanasodan: Pitääkö lapsi viedä jo 2-vuotiaana päiväkotiin, jotta hän menestyisi opinnoissaan?

Akateemisissa piireissä on suivaannuttu suomalaistutkimuksesta, jonka mukaan lapsi menestyy myöhemmin sitä paremmin akateemisissa opinnoissa, mitä varhaisemmin hänet on viety päivähoitoon. 

Tällä viikolla laajasti uutisoidun tutkimuksen mukaan lapsi kannattaa viedä hoitoon alle 3-vuotiaana, jotta hänen mahdollisuutensa menestyä akateemisessa maailmassa myöhemmin olisivat suuremmat.

Akateemikot ovat teilanneet muun muassa somekeskusteluissa ja medialle antamissaan vastineissa tutkimuksesta tiedottamisen yksipuolisena ja jopa vääristeltynä.

Psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo, että hänen tietojensa mukaan tutkimuksessa ei osoiteta, että varhain päivähoitoon menneet kouluttautuisivat pisimmälle.

– Tutkimus ei osoita sitä, mitä tutkija julkisesti väittää. Tutkimuksessa ilmeni, että aikaisella varhaiskasvatuksella ja myöhemmällä akateemisella menestyksellä ei ollutkaan yhteyttä, vaan suurimmaksi tekijäksi nousi vanhempien koulutustaso. Tutkimus osoitti, että mitä korkeampi on vanhempien koulutustaso, sitä korkeammalle heidän lapsensa kouluttautuvat. Tämähän on ikivanha totuus.

Lisäksi Keltikangas-Järvinen kritisoi sitä, että tutkimukseen on otettu vain suppea otos perheitä ajalta, jolloin subjektiivista päivähoito-oikeutta ei ollut 1990-luvun alusta.

Toisin sanoen esimerkiksi työttömät hoitivat lapset kotona, eikä tällaisten perheiden lasten akateemista menestystä näin ollen tutkittu aineistossa.

– Puhutaan ajasta, jolloin ei ollut kotihoidon tukea. Tutkimuksesta ovat pois yksinhuoltajat ja työttömät perheet,  ihmettelee Keltikangas-Järvinen.

Alkuperäisen tutkimuksen professori: Seisomme tutkimuksen takana

Tutkimus tehtiin Turun yliopistossa. Professori Jani Erola Turun yliopistosta sanoo tutkijatiimin seisovan yhä väittämiensä takana. 

– Tutkimuksessa ilmeni, että vaikutus myöhempiin opintoihin on positiivinen, jos lapsen vie 3-vuotiaana tai nuorempana päivähoitoon. 

Hän sanoo myös, että tutkimusaineistossa eivät ole mukana vain niin sanotut hyväosaiset perheet.

– Kyllä siellä ovat myös työttömien perheet mukana.

Hän myöntää, että tutkimus on jossakin määrin yksipuolinen.

– Tässä on tarkasteltu vain yhtä komponenttia ja sen vaikutusta. On tärkeämpiäkin vaikuttavia asioita kuin se minkä ikäisenä lapsen vie hoitoon. Esimerkiksi vanhempien koulutustasolla on tätä isompi merkitys lasten tulevaan koulutukseen.

Mitä Erola sanoo niille vanhemmille, jotka ovat ymmällään tieteilijöiden ristiriitaisista viesteistä päivähoidon aloittamisikään liittyen?

– Ei pelkästään yhteen tutkimukseen kannata luottaa, sillä yksi tutkimus ei pysty aukottomasti tätä asiaa todistamaan. Muissa Pohjoismaissa on saatu kuitenkin vastaavia tuloksia. Suomessa päivähoidon aloittamisiän pitkäaikaisvaikutuksia ei ole paljon tutkittu, eli tästä tarvitaan lisää tutkimusta.

– Kokonaisuutta kannattaa puntaroida maalaisjärjellä. Sitten on tietysti vielä se, että vaikka kuinka hyvin kasvattaisimme lapsemme, niin ne lapset tulevat itsekin tekemään joitakin päätöksiä elämässään, Erola toteaa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.