Mainos

Tutkimusnavetta tutkii lantaenergiaa

Maaningalle Pohjois-Savoon on valmistunut uudenlainen tutkimusnavetta, jossa eläinten käyttäytymistä ja ruokailua seurataan tv-sarjoista tutuiksi tullein menetelmin. Keväällä tutkimustaloon muuttava satapäinen karja saa luvan tottua muun muassa kamera- ja kulunvalvontaan, jatkuvaan oman painon punnitukseen sekä liikuteltaviin liikuteltaviin seiniin.

Lehmät antavat panoksensa paitsi käyttäytymis- ja hyvinvointitutkimukselle, myös energiataloudelle. Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on rakentanut Halolan tutkimuspihaton yhteyteen biokaasulaitoksen, joka hyödyntää syntyvän lietelannan ja kasvibiomassan tilan sähkön- ja lämmöntuotannossa. Tavoitteena on kehittää mahdollisimman energiaomavarainen ja ympäristöystävällinen maatila.

- Karja muuttaa huhtikuun alussa. Kauaa biovoimalaitoksen käynnistymiseen ei mene. Lantaa syntyy kahdeksan kuutiota vuorokaudessa, toteaa tutkija Auvo Sairanen MTT:stä.

Hanke maksoi noin kolme miljoonaa euroa. Navetan rakennutti Maaningan kunta ja biokaasulaitoksen MTT. Tutkimusympäristö on mitä luontevin, sillä Pohjois-Savo on vahvaa maidontuotantoaluetta.

Maatilat voisivat hyödyntää lähiseudun biojätteitä

Maakunnassa selvitetään parhaillaan, kuinka moni maatila voisi soveltua biokaasun tuottamiseen.

- Ehkä luku liikkuu kymmenissä. Koko maassa vastaavanlaisia biokaasulaitoksia lienee nyt kymmenkunta. Laitosten rakentaminen ei ole ollut yksinkertaisesti kannattavaa. Laitokset voisivat yleistyä, jos valtio alkaisi tukea biokaasulla tuotetun sähkön tuotantoa. Periaatepäätös on jo olemassa, sanoo Sairanen.

Tilan biokaasututkimuksissa keskitytään alkuvaiheessa lantaan ja peltobiomassaan. Yksin nautakarja ei riitä vielä kannattavaan kaasuntuotantoon, vaan lisäsyötteitä tarvitaan. Tarkoituksena on selvittää myös sitä, kuinka yhdyskuntien ja teollisuuden jätteitä ja sivutuotteita voitaisiin hyödyntää maatilamittakaavassa. Tekniikka on olemassa ja testattua. Sovelluksia haetaan.

-Biokaasulaitokset voisivat käyttää hyväkseen erilaisia jätemateriaaleja, joista maksetaan ns. porttimaksuja. Tämä olisi myös yksi tie kannattavuuden parantamiseen.

Uudella teknologialla säästetään energiaa ja ympäristöä

Halolan tutkimuspihatossa käytetään Suomen oloissa vielä varsin uutta verhoseinätekniikkaa. Osa kiinteistä seinäelementeistä on korvattu tuulen- ja sateenpitävällä muovikankaalla, jota avaamalla ja sulkemalla voidaan säädellä sisälämpötilaa. Tekniikka parantaa navetan ilmanlaatua ja vähentää sähkönkulutusta.

- Verhoseinäpihattoja on tehty jo jonkin verran. Tutkimusten mukaan ilmanlaatu on pakkaskautta lukuun ottamatta ylivoimainen perinteiseen navettaan nähden.

Eläinten päivittäistä rehunkulutusta ja elopainon muutoksia voidaan tarkkailla automaattisten rehunjakolaitteiden ja vaakojen avulla. Käytössä on myös erillinen tutkimusparsiosasto ja automaattinen kulunvalvonta, jota hyödynnetään ulkoilutustutkimuksissa. Tieteenteosta huolimatta laiduntaminen kuuluu edelleen tutkimuslehmien kesäruokintaan.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.