Mainos

Tuulivoimatavoite jäämässä haaveeksi – syynä valitukset ja paperisota

Suomen kunnianhimoinen tuulivoimatavoite voi jäädä jopa alle puoleen suunnitellusta. Näin arvioivat useat asiantuntijat Suomen suurimmista tuulivoimaa tuottavista yrityksistä.

Syynä pidetään Suomen raskasta byrokratiaa, vuosikausia kestäviä päällekkäisiä lupaprosesseja sekä runsasta valitusten määrää hallinto-oikeuksiin.

Suomeen ollaan rakentamassa valtava määrä uusia tuulimyllyjä, jos työ- ja elinkeinoministeriön visio toteutuu. Tavoitteen mukaan vuoteen 2020 mennessä Suomessa olisi jopa 2500 megawatin tuulivoiman tuotantokapasiteetti. Se tarkoittaa noin kuuttasataa tuulimyllyä lisää.

Toistaiseksi Suomeen on rakennettu 209 tuulivoimalaa, kapasiteetiltaan 447 megawattia. Se tarkoittaa sähkön kokonaistuotannosta noin 0,9 prosenttia. Hallituksella on kuitenkin ollut erittäin kunnianhimoinen tavoite: Tuulivoimatuotanto haluttiin moninkertaistaa muutamassa vuodessa ja nostaa tuulivoimakapasiteetti 2500 megawattiin vuoteen 2020 mennessä. Näin tuulivoimalla tuotettaisiin jopa seitsemän prosenttia Suomen sähköstä.

Käytännössä se tarkoittaa että eri puolille Suomea yritetään rakentaa muutamassa vuodessa kuutisensataa tuulimyllyä. Nyt hanke on kuitenkin ajautunut vastatuuleen.

Kymmenen kertaa saman valtuuston pöydällä


Suuri osa hankkeista on pysähtynyt suomalaiseen lupabyrokratiaan. 

– Tällä hetkellä noin puolet kaikista tuulivoimahankkeista on täysin jumissa, kertoo tuulivoimayhtiö wpd Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Holttinen. Idässä hankkeet ovat jumiutuneet puolustusvoimien tutka-alueisiin, etelässä loma-asutuksiin ja pohjoisessa poronhoitoon.

Äärimmäinen esimerkki luparumbasta löytyy Kristiinankaupungin Karhusaaresta, jonne EPV Energia Oy on yrittänyt pystyttää kuuden turbiinin tuulipuistoa.

– Kohta ollaan tilanteessa, jossa meillä kyllä on rakennuslupa ja ympäristölupa mutta ne ei tahdo osua molemmat samaan aikaan lainvoimaisiksi, hymähtää EPV Energian johtaja Sami Kuitunen.

– Ensin on on kaavoitettu ja haettu rakennusluvat, ja ne on käyneet läpi kaksi oikeusastetta. Sillä aikaa on alkanut ympäristölupatarpeen käsittely. Sitä käsiteltiin pari vuotta ja lopulta saatiin se ympäristölupapäätös, josta tuli taas useita valittajia hallinto-oikeuteen Vaasaan. Sillä aikaa se rakennuslupa tuppaa vanhenemaan ja rakennusluville haettiin jatkoaikaa ja siitä jatkoaikapäätöksestä on jälleen valitettu.

Karhusaaren tapaus on poikkeuksellisen räikeä, mutta ei pohjimmiltaan mitenkään ainutlaatuinen. Suuri osa Suomen tuulivoimahankkeista kamppailee samantyyppisten vaikeuksien kanssa.

-Voi hyvin käydä niin, että yli puolet näistä Suomen hankkeista jää kokonaan toteutumatta, Holttinen arvioi.

Enemmän byrokratiaa kuin Ruotsissa


Suomen tuulivoimahankkeita hidastaa vuosikausia kestävä raskas ja päällekkäinen byrokratia. Samat tuulivoimahankkeet tulevat samojen valtuustojen pöydälle kymmenisen kertaa, ja mielipiteensä pääsevät sanomaan myös hallinto-oikeudet, ely-keskukset, Trafi ja puolustusvoimat. 

Vertailun vuoksi: Ruotsissa noudatetaan yhden luukun periaatetta, jossa yksi viranomainen hoitaa sekä koko lupaprosessin.

Suomalaisyrityksissä ihmetellään, miksi Suomi ei ole seurannut naapurimaiden esimerkkiä lupaprosessien suunnittelussa.

– Suomessa viranomaiset ovat halunneet tehdä asiat omasta mielestään paremmin kuin missään muualla. Luodaan ohjeistuksia siltä pohjalta että nyt tehdään maailman hienoimmat ohjeistukset sen sijaan että katsottaisiin mitä muualla maailmassa on tehty. Kyllä tämä on ollut alan toimijoille aika tuskaista, Holttinen toteaa.

– Mitä tulee siihen korkeampaan syöttötariffiin, aika moni alkaa jo nostella käsiä pystyyn, myöntää myös EPV Energia Oy:n johtaja Sami Kuitunen.

Entä millainen hinta on sillä, että kehitellään jättimäisiä tuulipuistoja joita ei koskaan tule?

– Jos lasketaan että ne voimalat olisivat olleet käynnissä ja korotetussa tariffissa koko tämän 2,5 vuoden käsittelyrumban ajan, niin siitä tulee isoja lukuja. Miljardiluokan investoinnit kotimaahan jää tekemättä, Kuitunen arvioi.

Paperisota yllätti kaikki


Tuulivoimaa on vauhditettu avokätisesti veronmaksajien rahalla. Työ- ja elinkeinoministeriö päätti vuonna 2011 alusta syöttötariffijärjestelmästä, joka takaisi tuulisähkölle minimihinnan, josta veronmaksaja maksaisi noin puolet. Ilman syöttötariffia tuulisähkö olisi yritykselle tappiollista.

Järjestelmä on porrastettu niin, että tuulivoimatuottajan sähköstä saama takuuhinta on vuoden 2015 loppuun asti 105,3 euroa / MWh. Tämän jälkeen tariffi laskee 83,5 euroon. Toisin sanoen: Mitä nopeammin yritys saa myllynsä pystyyn, sitä paremman tuoton se sähkölleen saa.

Järjestelmä on saanut aikaan todellisen kilpajuoksun, jossa jokainen kynnelle kykenevä energiayritys on yrittänyt ehtiä mukaan korkeampaan tariffihintaan. Tariffijärjestelmää kehitettäessä ei kuitenkaan täysin oivallettu, että suurin osa ajasta menee pelkkään lupaprosessiin. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.