Mainos

Tyhjiä toimistoja yhtä paljon kuin 1990-luvun lamavuosina

Toimistotilaa on nyt ennätyksellisen paljon tarjolla pääkaupunkiseudulla. Varsinkin kaupunkien laidoilla isot, yhden vuokralaisen talot tyhjenevät, kun yritykset haluavat tehoneliöitä hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelta.

– Pääkaupunkiseudulla on reilusti yli miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa. Se on noin 12–13 prosenttia kaikista toimistotiloista, kertoo toimitusjohtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötiedosta.

Yhtä hurja tilanne nähtiin finanssikriisin puhkeamisen jälkeen ja sitä ennen 1990-luvun laman syövereissä.

– Yritykset pyrkivät hankkiutumaan pienempiin ja tehokkaampiin tiloihin. Toinen syy on aika runsas uudisrakentaminen viime vuosina, toteaa Kaleva.

Espoon perukat eivät kiinnosta 

Vajaakäyttöä on eniten Kalevan mukaan Espoossa.

– Isojen ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamista toimistotiloista vain 76 prosenttia on vuokrattuna.

Yhtenä syynä on se, että Espooseen on vaikea tulla toiselta puolelta pääkaupunkiseutua. Ruuhkat kehäteillä eivät kiinnosta, ja ilman vaihtoa julkisilla liikennevälineillä perille ei aina pääse. 

– Espoossa, kuumimpien toimistotilojen ulkopuolella, on edelleen paljon toimistotiloja, joissa on vain yhden tai muutaman käyttäjän toimistoja, kertoo Varman kiinteistösijoitusjohtaja Ilkka Tomperi

– Kun tällaiset tilat jäävät tyhjilleen, niin saattaa kestää pitkään, että ne täyttyvät. Ehkä ne jäävät jopa ikuisiksi ajoiksi tyhjilleen, toteaa Tomperi.

Nokian jäljiltä tuhansia tyhjiä neliöitä

Haasteita voi olla metroaseman kupeessakin. Vakuutusyhtiö Varma omistaa Nokialle aikanaan rakennetun toimistorakennuksen Helsingin Ruoholahdessa. Tyhjää tilaa on paljon, yli 14 000 neliötä. Se on 75 prosenttia koko valtavasta toimistorakennuksesta. 

– Me haluamme vuokrata tämän talon kohtalaisen isoina siivuina noin 2000 – 2500 neliön paloissa. Vuokralaisia, jotka ovat kiinnostuneita näin isoista tiloista, on rajallinen määrä, kertoo Tomperi.

Talossa on vain kaksi vuokralaista, matkapuhelinyhtiö Jolla ja peliyhtiö Supercell. Vuoden loppuun mennessä yhteen kerrokseen muuttaa aukion toiselta puolelta Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. 

– Meidän ei kannata investoida siihen, että tilat jaetaan pieniin siivuihin, sillä pienet vuokralaiset saattavat tehdä lyhyitä vuokrasopimuksia, sanoo Tomperi.

Kiinteistörahastojen tarjonta laajentunut

Vakuutusyhtiö Fennia perusti vuodenvaihteessa toimistotiloihin keskittyvän rahaston, jota tarjotaan myös yksityisille ihmisille vaihtoehtona osake- tai korkosäästämiseen.

– Toimistot tuottavat noin 7–8 prosenttia, kun asunnot ehkä kolmen neljän prosentin välillä, toteaa Fennian kiinteistösijoitusjohtaja Timo Rantala.

Kiinteistösijoittamiseen rahastoja tarjoavat myös muut. OP-Rahastoyhtiö sijoittaa sekä asuntoihin, kiinteistöihin että rakennuttamiseen. Ålandsbankenilla on puolestaan pelkästään vuokra-asuntoihin sijoittava rahasto. 

Kiinteistöihin sijoittavien rahastojen perustaminen tuli taloudellisesti kiinnostavaksi muutama vuosi sitten, kun tuottojen tuplaverotus poistui.

– Lainsäädäntö mahdollisti yhtiöt, joissa yhtiö itsessään ei maksa veroa, vaan jakaa vuokran suoraan sijoittajille. Siten vero menee tuotosta vain kerran, selittää Rantala.

Rantala arvioi, että muutamassa vuodessa kiinteistömarkkinoille on virrannut noin 300 miljoonaa euroa yksityissijoittajien rahaa kiinteistörahastojen kautta.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.