Mainos

Työ Kirgisiassa toisi Suomelle suuria mahdollisuuksia

Näinä päivinä odotetaan tietoa siitä, saako Suomi luvan aloittaa selvitystyön Kirgisian viime kevään väkivaltaisuuksista. Lupa tarkoittaisi käytännössä sitä, että Suomi johtaisi tutkintaa. Kirgisian tapahtumisen selvittämistä ovat vaatineet sekä EU että YK. Kirgisiassa Suomi toimisi riippumattomana.

MTV:n uutiset kertoi eilen, että asia on esillä YK:n yleiskokouksen korkean tason oheistapaamisessa New Yorkissa.

Kiinnostus rauhanvälittämistehtäviin on osa Suomen laajempaa ulkopoliittista linjaa, sanoo Euroopan unioni –tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela. Kiinnostus Kirgisiaan voi johtua myös laajemmista pyrkimyksistä.

- Suomi on myös hakemassa YK:n turvallisuusneuvoston kiertäväksi jäseneksi vuosiksi 2013-2014, ja tämän eteen on jo kampanjat käynnissä. Suomi on vahvasti mukana myös Euroopan Unionin ulkosuhteissa ja korostanut EU:n rauhanrakentamiseen ja kriisinhallintaan liittyviä elementtejä.

"Suomella puhtaat jauhot pussissa"

Jokela muistuttaa, että vaikeiden kriisien ratkaisemiseen yleensä myös pyydetään valtioita, joilla tiedetään olevan kokemusta ja resursseja ja halua lähteä hankkeisiin mukaan.

- Suomi on toiminut hyvin aktiivisesti rauhanturvaamisessa, kriisinhallinnassa ja rauhanrakentamisessa, ja tähän kaikkeen liittyy hyvin läheisesti myös rauhanvälitystoiminta., jossa Suomi on viime aikoina pyrkinyt korostamaan rooliaan, Jokela arvioi.

- Monessa yhteydessä varmasti arvioidaan sitäkin, onko Suomen kiinnostus rauhanvälittämiseen aitoa, eli onko sen takana selkeästi halu auttaa ja rakentaa parempaa maailmaa. Uskoisin, että tässä mielessä Suomella on hyvä tilanne ja niin sanotusti puhtaat jauhot pussissa.

Suomi on ollut monessa konfliktissa mukana juuri rauhanvälittäjän roolissa. Muistissa on esimerkiksi presidentti Martti Ahtisaaren toimet erilaisissa rauhanneuvottelutilanteissa ja rauhanvälityksessä laajemminkin. Toimet ovat ulottuneet myös Euroopan ulkopuolelle, esimerkiksi Acehin rauhanprosessiin Indonesiassa.

Muiden valtioiden halukkuutta Kirgisia-työhön on vaikeaa arvioida, mutta Jokela muistuttaa, että toimintaan sopivien valtioiden määrä on jo ennalta rajautunut.

- Kiinnostuneiden valtioiden edellytyksiä arvioidaan tarkkaan ennen päätöksiä. Sellaisia valtioita, joilla on osapuolten hyväksyntä, tarvittava kokemus ja historia tällaisten asioiden hoitamiseen, ei kovin montaa tässä maailmassa ole.

Miksi Suomi lähtisi Kirgisiaan?

Vieläkään ei tiedetä tarkkaan, mitä Kirgisiassa viime keväänä oikein tapahtui. Kirgisien ja Uzbekkien jännitteet johtivat väkivaltaisuuksiin, joiden seurauksena uzbekit joutuivat pakenemaan maasta. Vallankaappauksen jälkeisissä yhteenotoissa kuoli virallisten tietojen mukaan 400 ihmistä – epävirallinen arvio liikkuu jopa tuhansissa.

Jos Suomi saa luvan ryhtyä tutkimaan tapahtumia, on se Suomelle merkittävä asia, arvelee ohjelmajohtaja Juha Jokela.

-Hanke kiinnostaa varmasti kansainvälisesti ja tuo näkyvyyttä. Vetovastuussa oleva valtio on mukana monessa pöydässä keskustelemassa tilanteesta ja esittämässä arvioitaan. Näissä tilanteissa Suomen rooli rauhanvälittäjänä nousisi vahvasti esiin. Myös muu mediahuomio selvitykseen liittyen nostaisi Suomen profiilia kansainvälisesti.

Onko Suomella valmiudet rauhanvälittäjäksi Kirgisiassa?

Suomessa on kehitetty valmiuksia rauhanvälitystehtävien vastaanottamiseen jo pitkään. Uudet operaatiot edellyttävät myös resurssien takaamista jatkossa, arvelee Juha Jokela.

- Suomi on ollut lukuisissa erilaisissa operaatioissa mukana, eli perusvalmius on olemassa. Maailma kuitenkin muuttuu ja konfliktit muuttuvat siinä samalla, joten jatkuvaa arviointia valmiuksien kehittämisessä tarvitaan.

Jokela muistuttaa, että jos kansainvälisessä rauhanvälittämisessä tavoitellaan selkeää statusta, niin se edellyttää sitä, että perusvalmius pidetään kunnossa ja sitä kehitetään edelleen.

Kirgisia-selvitys vaatisi siis tutkimusryhmän, ja jo etukäteen sen johtoon on kaavailtu kansanedustaja Kimmo Kiljusta (sd).

Kirgisia toisi mukanaan myös riskejä

Kriisi- ja sotatilanteet tuovat mukanaan suuriakin riskejä ja niihin liittyviä kysymyksiä. Yksi konkreettisimmista on tutkijaryhmän turvallisuuden takaaminen levottomassa Kirgisiassa.

- Siellä on paljon katkeruutta ja paljon peiteltävää. (Toiminta Kirgisiassa) on hyvin riskialtista puuhaa, ja me joudumme turvallisuuteen panostamaan tavallista enemmän, sanoi Kimmo Kiljunen MTV:n haastattelussa eilen.

Samoilla linjoilla on Ulkopoliittisen instituutin Juha Jokela.

- Objektiivisen tiedon hankkiminen tällaisissa kriiseissä on monella tapaa haasteellista. Lisäksi konfliktialueilla toimiminen on aina riskialtista, ja tästä joudutaan varmasti keskustelemaan täällä Suomessakin. Selvittäjien turvallisuuden ja koskemattomuuden takaaminen on ensisijainen ehto selvittelyn aloittamiselle.

Sen sijaan selvitystyön epäonnistumista Jokela ei pidä riskinä. Hän muistuttaa siitä, että rauhanvälitys voi aina kariutua.

- Se ei ole riski, se on yksi vaihtoehto kun tällaisiin hankkeisiin lähdetään. Kysymys on suomalaisen ulkopolitiikan jatkuvuudesta, jolla halutaan tuoda oma panos kansainväliseen politiikkaan rauhanrakentamisen kautta.

Epäonnistuminen Kirgisiassa ei siis pilaisi Suomen mainetta rauhanvälittäjänä eikä mitätöisi pitkäjänteistä työtä rauhanvälittämisen suurvaltion eteen.

- Eri asia olisi, jos Suomella ei olisi selvitystyön vaatimia resursseja ja hanke ajautuisi karille. Suomella on pitkä historia sekä paljon kokemusta ja näkemystä. Näillä resursseilla Suomi pystyisi työn asianmukaisesti hoitamaan, Jokela uskoo.

Mitä Kirgisiassa tehtävästä työstä voisi poikia?

Jos Suomi pystyy toimimaan Kirgisiassa ja selvittämään maan levottomuuksia ja väkivaltaisuuksia, saisi Suomi paljon mainetta ja kokemusta vaikean selvitystyön läpiviemisestä. Myös rauhanvälittämiseen tarvittava kokemus kasvaisi Suomessa.

- Asiantuntijajoukko ja itseluottamus kasvaisivat, kun pystyttäisiin toimimaan hyvin vaikeissa konfliktitilanteissa. Nämä asiat tukisivat sitä politiikkaa, mitä Suomi on määrätietoisesti halunnut edistää, sanoo Jokela.

Selvitystyön johtoon ajateltu Kimmo Kiljunen ei eilisessä haastattelussa kiistänyt sitä, etteikö ajatuksena olisi saada Suomesta rauhanvälittämisen suurmaa. Ulkopoliittisen instituutin Juha Jokela ei pidä mahdollista Kirgisia-työtä kuitenkaan minkään uuden alkuna – hänen mielestään kyse on jatkumosta.

- Alku suuremmalle toiminnalle on jo tapahtunut. Kirgisian selvitystyön käynnistyminen olisi jatkoa sille työlle, mitä Suomi on jo tehnyt pitkään rauhanvälittämisen saralla. Mikään yksittäinen tapahtuma ei nosta Suomea rauhanvälittämisen suurvallaksi, vaan ne useat operaatiot, joissa Suomi on ollut aktiivinen.

Jokela ei usko, että Suomi tavoitteleekaan mitään nopeaa muutosta, vaan työllä tavoitellaan pitkäjänteistä toimintaa, joka kestäisi yli hallituskausien.

Mutta mitä tarkoittaisi, että Suomi lukeutuisi rauhanvälityksen suurvaltioiden joukkoon?

- Se tarkoittaisi sitä, että Suomen tekemä pitkäjänteinen työ tunnustetaan maailmalla ja että Suomi toimii useissa rauhanrakentamiseen liittyvissä tehtävissä laaja-alaisesti. Yksi osa on välitystoiminta, mutta siellä on muitakin osa-alueita, kuten kehitysyhteistyö. Tätä myötä Suomen nimi voi nousta yhä useammin esille rauhanrakentamishankkeissa. Suomeen myös kohdistuisi entistä enemmän odotuksia nousta esille vaikeissa konfliktitilanteissa, Jokela arvioi.

Keskustelu aiheesta jatkuu maanantaina MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa klo 8:05.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.