Mainos

Työkulttuurin kehittäminen auttaa jaksamaan työssä

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan tuki ja kannustava ilmapiiri houkuttaisivat ikääntyneitä pysymään työssä. Koulutusta ja kuntoutusta pidetään tärkeämpinä kuin osa-aikaeläkettä ja vuorotteluvapaata.

Työkulttuurin kehittäminen voi auttaa ikääntyneitä jaksamaan pidempään työelämässä, kertoo Eläketurvakeskuksen tutkimus.

Työyhteisön ja yrityskulttuurin kehittäminen on tehokas keino hillitä ikääntyvien hinkua eläkkeelle. Jos yrityskulttuuri tukee ikääntyviä ja lisää työssä viihtyvyyttä, töissä jaksetaan ja haluaankin pakertaa pidempään, selviää Eläketurvakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.

Päätelmä on hyvä muistutus siitä, että äskettäin sorvattu työeläkeremontti ei yksin riitä lykkäämään keskimääräistä eläköitymisikää nykyisestä noin 59 vuodesta tavoitellut 2-3 vuotta eteenpäin.

Ikärajojen ja eläkekertymien rukkailun ohella yhtä tärkeää ellei tärkeämpääkin on uudistaa työelämää ja sen käytäntöjä. Kovin kummoista tukea ei ikääntyville toistaiseksi näytä olevan tarjolla. Vain joka kolmas tutkimuksessa mukana olleista henkilöistä arvioi ikääntyviä tuettavan edes jossain määrin.

Erityisesti olisi korjattavaa työntekijöiden koulutusmahdollisuuksissa. Runsas neljännes tutkittujen toimipaikkojen koko henkilöstöstä ja noin puolet työntekijöistä kuvasi opinhakumahdollisuuksiaan heikoiksi. Runsas kolmannes kaikista ikääntyvistä pitäisi koulutusta itselleen erittäin tarpeellisena.
Ikääntyvät kaipaavat myös työkykyä ylläpitävää kuntoutusta ja työterveyshuollon kehittämistä.

-Työtahtiin, työaikoihin ja työjärjestelyihin liittyvät asiat ovat selvästi vähemmän tarpeellisia. Osa-aikaeläkettä, vuorotteluvapaata ja osa-aikatyötä ei juurikaan nähdä työkyvyn ylläpitäjinä tarpeellisiksi, tutkija Simo Forss huomauttaa.

Tutkimusaineistona käytettiin reilua 2000:ta Tilastokeskuksen Työolotutkimuksessa vuonna 1997 tehtyä haastattelua. Toimialakohtaisessa tarkastelussa oli mukana noin 1500 vastaajaa 13 toimialalta. Työorganisaation kehittyneisyyttä mitattiin seitsemällä muuttujalla, jotka kuvasivat mm. työpaikan yhteishenkeä, ilmapiirin ja tiedonkulun avoimuutta, esimiestukea ja mahdollisuutta soveltaa omia ideoita työssä.

Reilu kolmannes vastaajista piti toimipaikkansa yrityskulttuuria hyvin kehittyneenä ja noin puolet kohtalaisesti kehittyneenä. Yrityskulttuuri taas säätelee voimakkaasti yritysten ikäpolitiikkaa, jota tarkasteltiin kolmelta kantilta: ikääntyvien työsuhteiden katkaisu, ikääntyvien syrjintä ja arvostus sekä ikääntyvien tukeminen ja tuen tarve.

Sekä syrjintää että kannustusta

Tutkimusajankohtana vuonna 1997 elettiin jo laman jälkeistä aikaa, jolloin ikääntyvien asema työmarkkinoilla oli parantunut tai paranemassa. Runsas neljännes henkilöstöstä ja ikääntyvistä runsas kolmannes oli kuitenkin havainnut työttömyysputkea käytetyn ainakin jossain vaiheessa omassa toimipaikassaan.

Henkilöstöryhmien erot olivat melkoiset: Työntekijöistä jopa kolmannes, mutta alemmista toimihenkilöistä neljännes ja ylemmistä toimihenkilöistä viidennes arvioi, että putkea on heillä käytetty. Tulos viittaa siihen, että putkea on käytetty työtekijöillä enemmän kuin toimihenkilöillä.

12 prosenttia vastaajista oli havainnut ikäsyrjintää työpaikallaan. Syrjinnällä oli selvä kytkös yrityskulttuuriin: mitä kehittyneempi yrityskulttuuri, sen vähemmän ikäsyrjintää ja päinvastoin.

Forss muistuttaa, että työhönotossa esiintyvä ikäsyrjintä on tätä vaikeampi ja merkittävämpi ongelma. Ikääntyvän pitkäaikaistyöttömän on lähes mahdoton löytää uutta työpaikkaa. Tutkijan mukaan ikäpolitiikka ei ole aina johdonmukaista toimintaa, vaan työelämässä ja samassa yrityksessäkin voi esiintyä yhtä aikaa sekä ikääntyviä syrjiviä että heitä kannustavia piirteitä.

-Työtoverit ja yritysjohto arvostavat kuitenkin ikääntyvien työpanosta, joten ikääntyvät eivät ole systemaattisesti muita huonommassa asemassa. Esimerkiksi ikääntyvien runsas siirtyminen työttömyysputkeen voi selittyä osittain sillä, että putki on tarjonnut heille taloudellisesti turvallisen - ja usein myös halutun - väylän pois työelämästä, Forss kuvaa.

Isoja toimialakohtaisia eroja

Tutkituista toimialoista eniten ongelmia oli hotelli- ja ravitsemus, raha- ja vakuutus- sekä kuljetus- ja rakennusaloilla. Näillä aloilla ei juuri tuettu ikääntyneitä ja niillä esiintyi ikäsyrjintää rakennusalaa lukuun ottamatta keskimääräistä enemmän.

Paperi-, metalli- ja elintarviketeollisuudessa ja julkishallinnoissa oli toimintaa tehostettu kovalla kädellä ja käytetty runsaasti työttömyyseläkeputkea. Nyt niissä tilanne näytti olevan muuttumassa.

-Voimakkaan rationalisoinnin jälkeen ammattitaitoisesta työvoimasta halutaan pitää kiinni, tutkija arvioi.

Ikääntyvien kannalta suotuisia aloja olivat julkisen sektorin terveydenhuolto, sosiaalipalvelu sekä posti ja tele. Forssin mukaan tätä selittää alojen hyvä yrityskulttuuri ja postin ja telen osalta myös se, että niissä eläkeikä on ollut usein normaalia alempi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.