Mainos

Työntekijä voi jäädä ilman oikeusapua: Työnantajan ei tarvitse, liitollakin ehtonsa

Jos työntekijä löytää itsensä oikeussalista rikoksesta syytettynä, voi olla turhaa odottaa apua työnantajalta.

– Työnantajalla ei ole juridista velvollisuutta antaa oikeusapua, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.

Lakipykälien näkökulmasta asia on hyvin selkeä: työntekijä vastaa lähtökohtaisesti itse oikeusprosessin hoidosta, jos häntä syytetään rikoksesta.

Tuore esimerkki on heinäkuulta, jolloin kaksi Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijää tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta murhatun kahdeksanvuotiaan tytön tapauksessa.

Työntekijät saivat Helsingin kaupungilta oikeusapua vain esitutkinnan ajaksi. Helsingin kaupunginlakimiehen Sami Sarvilinnan mukaan kaupunki on vuonna 1991 tehnyt linjauksen, jonka mukaan apua ei myönnetä, jos kaupungin ja työntekijän edut voivat olla ristiriidassa keskenään.

– Ohjeistusta ollaan juuri päivittämässä. Vastikään uutisoitu rikosjuttu antoi aiheen siihen, että ohjeistuksen periaatteita katsotaan uudelleen, Sarvilinna sanoo.

KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikön Sari Ojasen mukaan Helsinki on poikkeustapaus, sillä muissa kaupungeissa ja kunnissa käräjöintiin ei yleensä ole varauduttu erityisellä ohjeistuksella.

Työntekijöiden joutuminen käräjille on Ojasen mukaan yleisesti ottaen niin harvinaista, että tilanteet käsitellään yksittäistapauksina. 

Kiistaa syntyy yleensä työnantajan kanssa 

Vaikka työnantaja ei antaisikaan oikeusapua, moni voi turvautua ammattiliittonsa apuun. Työ- ja elinkeinoministeriön keräämien tietojen mukaan kolme neljästä palkansaajasta ilmoitti vuonna 2013 olevansa ammattijärjestön jäsen.

Ammattiliiton tarjoamaa oikeusturvavakuutusta käytetään yleensä silloin, kun jäsenelle tulee riitaa työnantajan kanssa, sanoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara. Esimerkiksi hoitovirheitä ratkotaan harvoin oikeussalissa.

Maarianvaaran mielestä työnantajalla pitäisi olla vähintään moraalinen vastuu avustaa työntekijöitä oikeusprosesseissa.

– Ainakin sellaisissa tilanteissa, joissa työnteon edellytykset ovat olleet vähän niin ja näin eikä kyse ole pelkästään työntekijän omasta mokasta.

Liittojenkin oikeusturvassa ehtonsa 

Joissain tapauksissa työnantaja saattaa tukea työntekijää. Esimerkiksi media-alalla on yleistä, että työnantaja osallistuu oikeusprosessin kuluihin, jos toimittajalle luetaan syytteet esimerkiksi kunnianloukkauksesta.

Työnantaja voi EK:n Äimälän mukaan myös päättää, ettei tukea heru, jos työntekijä on syyllistynyt rikokseen vaikkapa tahallaan.

– Työnantaja harkitsee, onko kyseessä jollakin tavalla ymmärrettävä tapaus ja halutaan tukea omaa työntekijää, vai onko työntekijä menetellyt tavalla, joka on työnantajankin mielestä täysin tuomittavaa eikä tukea haluta antaa.

Ammattiliittojen tarjoama oikeusturvakaan ei ole täysin ehdoton. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n johtajan Katarina Murron mukaan oikeusturva ei välttämättä kata tilanteita, joissa työntekijä on tahallisesti laiminlyönyt tehtäviään.

– Liitto joutuu jokaisessa tapauksessa selvittämään tilanteen ja tapauskohtaisesti arvioimaan, mikä on työntekijän mahdollinen laiminlyönnin tai tahallisuuden osuus, minkä jälkeen tehdään päätös jutun etenemisestä.

Murto muistuttaa, että vahingonkorvausvastuu kuuluu pääsääntöisesti isännän vastuun perusteella työnantajalle.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.