Mainos

Työpaikan saanti voi olla kiinni ruotsin kielen taidosta

Ruotsin kielen opiskelu jakaa rajusti mieliä myös akateemisessa maailmassa.

Osa on sitä mieltä, että vaatimus ruotsin osaamisesta pidentää opiskeluaikoja ja aiheuttaa lisäkuluja. Osan mielestä ruotsin kieli kuuluu suomalaisen kulttuuriin ja kansainvälisyyskasvatukseen.

Yliopisto-opintoihin kuuluu ns. virkamiesruotsi tai tieteellisen ruotsin kurssi, jonka tarkoituksena on käydä läpi opiskeltavan alan ruotsikielistä sanastoa ja muutenkin palautella mieleen ruotsin kieltä. Kyseinen ruotsin kurssi on useimmiten 3-5 opintopistettä, eli vain pieni osa koko tutkinnosta.

"Kaksikielisyys edistää työllistymistä"

– Tällä hetkellä akateemisissa tutkinnoissa edellytetään kaksikielisyyttä, ja monet ymmärtävät, että se on tärkeä, työllistymistä edistävä tekijä. Etenkin suullinen taito on tärkeä kaikessa hyvässä asiakaspalvelutyössä, toteaa Satu Helin, Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtaja.

Helinin mukaan nykyaikana kaikki kielitaito on tarpeen, ja sitä on syytä edistää kaikin tavoin.

– Avoimen yliopiston foorumi on antanut lausunnon, että jos ihminen ei ole ymmärtänyt vielä kouluaikanaan hankkia hyvää kielitaitoa, on hyvä, että hänellä on myös myöhemmin mahdollisuus kehittää sitäkin osa-aluetta. Kyllä kielitaito on yksi työllistymistä ja EU:n alueella liikkumista edistävä tekijä, eikä siinä pidä yhtään väheksyä ruotsin kielen asemaa.

Opiskelijoiden usko koetuksella

Opiskelijoiden usko ruotsin kielen tarpeellisuuteen on kuitenkin rapissut viime vuosina.

Jyväskylän yliopiston tutkijan Åsa Palviaisen tutkimuksen mukaan vielä vuosina 2006-2007 60 prosenttia yliopisto-opiskelijoista uskoi tarvitsevansa ruotsia työelämässä, kun taas vuosien 2009-2010 tehdyn kyselyn mukaan vain 45 prosenttia opiskelijoista uskoi sen tarpeellisuuteen.

– Niin kauan kun puhutaan "pakkoruotsista", se ajaa nuoria pois. Pitäisi korostaa sitä miten tarpeellista kielitaito on, työn perässä voi joutua muuttamaan kaksikieliselle alueelle, ihmiset liikkuvat nykyaikana. Ajatus, että tänne oon syntynyt ja tänne kuolen, vaikka se maakuntalaulussa on, on mennyttä.

Helin kertoo valaisevan esimerkin.

– Tänä kesänä olisin mökkitiellä tarvinnut sekä espanjan että ranskan taitoa, naurahtaa Satu Helin.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.