Mainos

Työryhmä: Peruskoulu uusiksi – päivä alkaisi aikaisintaan kello 9, iltapäivään lisää liikuntaa

Peruskoululaisten oppimistulosten alamäki halutaan katkaista muun muassa uudistamalla koulupäivää, pienentämällä ryhmäkokoja ja yhdenmukaistamalla kouluarvostelua. 

Kansainvälinen Pisa-vertailu osoittaa, että koululaisten oppimistulokset ovat Suomessa selvässä laskussa ja koulussa viihdytään huonommin kuin OECD-maissa keskimäärin.

 Pienempiä ryhmiä ja tasa-arvoisempaa arviointia

-Tuoreessa raportissa esitetään keinoja peruskoululaisten oppimistuloksien ja kouluviihtyvyyden parantamiseksi:

-Opetusryhmien pienentämistä on tuettava.

-Oppilaiden saamaa tukea tulee vahvistaa ja oppimisen ongelmiin puuttua varhain.

-Koulupäivän rakennetta ja kouluopetuksen tapoja tulee uudistaa.

-Opettajien työaikaan ehdotetaan enemmän joustoja ja opettajille lisää täydennyskoulutusta.

-Peruskoulutuksen tasa-arvoisuus ja maksuttomuus tulee turvata myös jatkossa.

-Suomessa aloitettava nykyistä keskitetympi ja pitkäjänteisempi kansallinen seurantatutkimus perusopetuksen tuloksista ja vaikuttavuudesta.

-Peruskoulun uudistustarpeita pohtinut Tulevaisuuden peruskoulu -hanke aloitettiin viime huhtikuussa.

-Hankkeen ohjausryhmään kuului edustajia kahdeksasta eduskuntapuolueesta sekä muun muassa opetusalan liitoista, Kuntaliitosta, toisen asteen opiskelijajärjestöistä ja Vanhempainliitosta.  

Peruskoulutuksen korjausliikkeitä pohtinut työryhmä ehdottaa muun muassa lisää joustoja koulupäivien aloitusaikoihin ja pituuteen. Koulun alkua voitaisiin esimerkiksi myöhentää aamukahdeksasta yhdeksään ja iltapäiviin lisätä harrastustoimintaa ja liikuntaa.

Työryhmä luovutti raporttinsa opetusministeri Krista Kiurulle (sd.) tänään.

Konkreettiset päätökset uudistusten toteutuksesta ja rahoituksesta siirtyvät vaalien yli. Opetusministeri tai työryhmän eduskuntaryhmien edustajat eivät torstaina ottaneet kantaa siihen, kuinka paljon lisää rahaa ehdotettuihin uudistuksiin uppoaisi.

Johtaja Eeva-Riitta Pirhonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa koulutuksen asiantuntijoiden olevan yhtä mieltä siitä, että ainakaan leikata peruskouluilta ei enää pitäisi.

-Ehkä jotenkin rahoitusta uudelleen suuntaamalla jotain voidaan tehdä, mutta leikkauksissa kipuraja on jo saavutettu.

Tunteissa matematiikkaa kovempi tarve tukiopetukselle 

Selvityksen osana kerättiin verkkokyselyllä asiantuntijoiden, opettajien ja vanhempien kantoja muun muassa siitä, minkä asioiden opetusta peruskoulussa tulisi lisätä ja mihin panna lisää resursseja. 

Ylivoimaisesti eniten lisää opetusta noin 7000 vastannutta kaipasivat vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin. Niiden lisäämistä pidettiin selvästi tärkeämpänä kuin esimerkiksi matematiikan.

Lisäresurssit vastaajat suuntaisivat ensisijassa luokka- ja opetusryhmien pienentämiseen. Opetusministeri Kiuru on samoilla linjoilla. Hänestä tulisi keskustella siitä, tulisiko kunnat velvoittaa pieniin ryhmäkokoihin entistä tiukemmin.

– Tällä hallituskaudella ryhmien pienentämiseen on investoitu 235 miljoonaa eroa. Hakeakseen tuota rahaa kuntien on täytynyt suostua tiettyyn normiohjaukseen. Pitäisi pystyä keskustelemaan siitä, jatketaanko kertaluontoisen tuen linjalla, vai voisiko ryhmäkoot normittaa suoraan.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.