Mainos

Työryhmä: Saastuttavimmat pellot pois viljelystä

Maatalouden ympäristötukea pitää muuttaa niin, että saastuttavimpia peltolohkoja voidaan ostaa pois viljelystä. Näin ehdottaa maatalouden ravinnekuormituksen vähentämistä pohtinut työryhmä. Työryhmän mielestä pitäisi ottaa käyttöön tarjouskilpailu, jonka avulla vesistöjen lähistöllä sijaitsevat kaltevat pellot saataisiin pois viljelystä.

Erityisen ongelmallisena työryhmä pitää kaltevia vesistöihin viettäviä peltoja. Työryhmän mielestä parhaat tulokset saavutettaisiin, jos toimenpiteet keskitettäisiin pahimmille riskialueille Varsinais-ja Etelä-Suomessa.

- Jos 5-6 prosenttia vaikeimmista pelloista saataisiin kokonaan pois käytöstä tai viljeytapoja muutettua, se auttaisi asiaa paljon, sanoo työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Raimo Sailas valtiovarainministeriöstä.

Työryhmä uudistaisi maatalouden ympäristötukijärjestelmää vuoden 2013 jälkeen siten, että järjestelmä ottaisi huomioon herkimmät ja kriittisimmät alueet. Seuraavalla ohjelmakaudella ympäristötukijärjestelmä olisi kustannustehokas ja perustuisi peltolohkojen kuormitusriskiin, kuten vesistön läheisyyteen, kaltevuuteen ja tulvaherkkyyteen.

Nykyistä ympäristötukea on moitittu tehottomuudesta maatalouden vesistöpäästöjen vähentämisessä.

- Esitämme toimia, jossa voitaisiin vapaaehtoisin järjestelyin esimerkiksi luopua viljelystä kokonaan tai viljellä nurmea, joka on parempi tässä mielessä, arvioi Raimo Sailas.

Maatalouden päästöt voitaisiin puolittaa

Työryhmän mielestä myös tilojen ravinnetasetta pitäisi seurata nykyistä paremmin. Näin pystyttäisiin tarkemmin mittaamaan ravinteiden määrää peltolohkoilla ja liikaa lannoittamista voitaisiin vähentää. Ympäristön kannalta herkimmät lohkot voitaisiin jättää kasvipeitteisiksi, jolloin valumariski vähenee.

Työryhmä haluaisi myös edistää luomutuotantoa. Luomutuotanto kuormittaa vesistöjä perinteistä maanviljelyä vähemmän. Esityksessä toivotaan myös lisää tutkimusta. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tarvittaisiin uutta tietoa. Lisääntyvien talvisateiden on ennustettu lisäävän maatalouden ravinnevalumia vesistöihin entisestään. Tämän uhkan torjumiseen tarvitaan myös uusia teknisiä keksintöjä.

Lisäksi esityksessä suositetaan lannan hyötykäyttöä esimerkiksi biokaasuna ja lannoitteena.

- Jos työryhmän esitykset toteutettaisiin, maatalouden ravinnepäästöt vesistöihin voisivat puolittua kymmenessä vuodessa, lupaa Sailas.

Työryhmän esitykset luovutettiin tänään maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.).

- Työryhmä on tenhyt hyvää työtä ja monet näistä esityksistä ovat toteuttamiskelpoisia, arvioi Anttila.

Maatalous on suurin kotimainen Itämeren kuormittaja. Typpi- ja fosforipäästöt lisäävät meren rehevöitymistä ja sinilevien määrää.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.