Mainos

Työvoimatoimistopomo nuorisotakuusta: Hallitus teki silmänkääntötempun

Hallituksen leikkaukset heijastuvat myös nuoriin. Uudellamaalla arvioidaan, että tänä vuonna alueella palvelujen piirissä on noin 5000 nuorta vähemmän. Tämä on puolet viime vuoden luvusta. Tilanne on karu ympäri Suomea. 

Kuinka merkittävistä supistuksista puhutaan, kehittämispäällikkö Raimo Hokkanen Uudenmaan TE-toimistosta?

– Se vaihtelee alueittain. Se on mennyt yhteen kolmasosaan tai peräti yhteen kymmenesosaan verrattuna viime vuoteen, Hokkanen sanoo.

Kehittämispäällikön mukaan jollain TE-alueella nuorille suunnattu rahoitus supistuu siis peräti 90 prosenttia.

Ministeriön mukaan nuorisotakuun budjetti oli viime vuonna 116 miljoonaa euroa. Tänä vuonna vastaava luku on 46 miljoonaa. Kehittämispäällikön mukaan leikkaus tarkoittaa Uudellamaalla sitä, että palvelua saavien nuorten määrä puolittuu.

– Noin 5000 nuorta jää tämän vuoden aikana työllistämispalvelun ulkopuolelle Uudellamaalla, arvioi Hokkanen.  

Hän pitää hallituksen nuorisotakuuleikkausta silmänkääntötemppuna.

– Esimerkiksi yliopistokoulutuksessa määrärahoja supistetaan, mutta tehdään siitä kärkihanke, jossa on jonkun verran rahaa, mutta huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. Nuorisotakuussa on sama tilanne. Vähän niin kuin silmänkääntötemppu, sanoo päällikkö. 

Rahoitus kutistuu tulevina vuosina

46 miljoonan nuorisotakuubudjetista valtaosa eli 37 miljoonaa euroa on kohdennettu Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO:on. NAO:n rahoitus oli vielä viime vuonna 52 miljoonaa euroa eli enemmän kuin tämän vuoden kaikki nuorisotakuurahat yhteensä.

Ohjelman tarkoitus on kannustaa pelkän peruskoulun varaan jääneet nuoret opiskelemaan nopeutettu ammattitutkinto. Peruskoulun varassa on arvioitu olevan 110 000 nuorta. 

NAO:kin rooli pienenee. 

– Nuorisotakuun osalta seuraavat vuodet noudattavat suunnilleen samaa kaavaa. Paitsi, että osaamisohjelman rahoitus on vuonna 2017 kymmenen miljoonaa euroa ja 2018 viisi miljoonaa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Janne Savolainen.

Takuun tavoite kunnianhimoinen

Takuun tavoite on se, että nuorten työttömyys pystyttäisiin katkaisemaan ennen kolmen kuukauden ylittymistä.

– Pyrimme tähän tavoitteeseen parhaalla mahdollisella tavalla resurssien puitteissa. Kolmen kuukauden tavoite on kunnianhimoinen. Kasvaneesta työttömyydestä huolimatta nuorten työttömyys on edelleen suhteellisen lyhytkestoista. Keskimääräinen kesto on noin 14 viikkoa. Lisäksi nuorten pitkäaikaistyöttömyys on Suomessa Euroopan mittakaavassa vähäistä, sanoo Savolainen.

Hokkanen muistuttaa Suomen maineesta.

– Suomihan oli EU:n mannekiini nuorisotyöttömyyden hoidossa ja nyt Euroopassa ihmetellään mitä täällä on tapahtunut, sanoo TE-toimiston kehittämispäällikkö. 

Sanssi-kortti hyllylle

Niukkuus näkyy muun muassa niin, että palkkatukea on nyt vähemmän käytössä nuorten palkkaamiseen. Tämä heijastuu myös oppisopimuspaikkoihin. 

– Sanssi-korttia ei käytännössä enää jaeta, työvoimapoliittinen koulutus vähenee, erilaisia valmennuksia on huomattavasti vähemmän ja niin edelleen, jatkaa Hokkanen.

Myös työpajoilla ollaan huolissaan tulevaisuudesta.

– Esimerkiksi työllisyyspalveluista leikataan tänä vuonna 60 miljoonaa. Työttömät asetetaan vastakkain eli nuoret ja pitkäaikaistyöttömät taistelevat niistä niukkenevista resursseista. Todennäköisesti nuorisotyöttömyys kasvaa, sanoo Mari Ahonen-Walker Valtakunnallisesta Työpajayhdistyksestä. 

Sen sijaan esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan suosio kasvaa. Työllistämisessä onkin tapahtunut keskeinen muutos. Kuntouttava työtoiminta, joka on tarkoitettu muun muassa vajaakuntoisille, on jo suositumpaa kuin palkkatuki. Tämä johtuu siitä, että palkkaperusteisten tukien käyrä on laskenut kuin lehmän häntä vuodesta 2014 lähtien.

Kuntouttavan työtoiminnan idea on kuntoutua työllistymistä varten. Se ei kuitenkaan ole työllistämisen valttikortti. Ministeriön mukaan vain 2,5 prosenttia kuntouttavan työtoiminnan kävijöistä työllistyy avoimille työmarkkinoille.

Pitkäaikaistyötön nuori voi saada mahdollisuuden

Esimerkiksi Vantaalla tilanne on jo nyt tukala.

– Vastavalmistuneiden palkkatuet ovat kokonaan poissa. Ei olla saatu yhtään. Kaikki rahat sijoitetaan pitkäaikaistyöttömiin, kertoo Vantaan kaupungin nuorisopalvelujen työpajaesimies Moona Kaitanen.

Pitääkö nuoren olla pitkään työttömänä, että voi saada mahdollisuuden työpaikkaan julkisella sektorilla?

– Kyllä. Näin se menee Vantaan kaupungilla. Tilanne on erikoinen, sanoo Kaitanen. 

Kaitanen muistuttaa, että muutama vuosi sitten Vantaan kaupungilla oli 60 nuorta oppisopimuksella ja 120 vastavalmistunutta nuorta palkkatuella. Tällä hetkellä jäljellä on vain 10 oppisopimuspaikkaa vuosittain.

Uutena hankkeena ohjaamot

Viisi miljoonaa tämän vuoden nuorisotakuun rahoituksesta on ESR-rahaa. Sillä ministeriö kehittää Ohjaamo-palveluita nuorille. 

– Ohjaamot ovat yhden luukun palvelupisteitä, joista nuoret saavat apua ja tukea samalla kertaa esimerkiksi koulutukseen, työhön, asumiseen ja toimeentuloon liittyen. Vuoden 2015 lopussa oli toiminnassa noin 30 ohjaamoa ympäri maan, sanoo Savolainen. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.