Mainos

Ukrainan kriisi heittää varjoa Euroopan ylle – "Parempi, ettei suututeta venäläisiä"

Porin raatihuoneen puistossa aurinko hehkuu niin, että ihmiset hakevat siltä varjoon puiden oksien alla olevilta penkeiltä.

Varjon Suomen ja EU:n päälle heittävät myös Venäjä ja Ukrainan konflikti. Puistossa kesäpäivää ihmiset tuumaavat, että suhteita Venäjään pitää vaalia.

– Kyllähän kaikki kriisit, ja vielä ison naapurin puitteissa, niin ainahan se epäilyksiä ja pelkoja ihmisissä herättää. On hyvä ylläpitää suhteita isoon naapuriin. Presidentti Sauli Niinistö on ainakin koettanut ottaa yhteyksiä, se on hyvä asia. On aina parempi puhua kuin kalistella aseita, tuumaa Matti Vasanko.

Penkillä Vasangon vieressä istuva Timo Nurminen on samaa mieltä, ja on myös optimisti.

– Ei kai se enää pahempaan päin ole menossa.

–  Parempi ettei suututeta venäläisiä, liian jyrkkiä kantoja ei kannata ottaa, sanovat kuin yhteen ääneen Pauli Tuomola ja Sanna Tuomola

Venäjä ei heitä kuitenkaan pelota.

Riitta Haapion mielestä Ukraainan ja Venäjän pitäisi keskenään yrittää sopia konfliktin loppumisesta. Hänellä on myös viesti Suomen poliittisille päättäjille, liittyen viime viikkoiseen Etyk-juhlakokoukseen.

– Venäjä huolestuttaa siinä mielessä, että venäläiset olisi pitänyt ottaa etyj-kokoukseen.

Kansanedustaja, Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) ei spekuloi, aiheuttiko diplomaattinen jupakka isoa ryppyä maiden välisiin suhteisiin, vai oliko se vain pintakuohua.

– Vaikka olen Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtaja, niin en lähde veikkailemaan mitä tuleman pitää. On huomionarvoista että tähän päivään mennessä Venäjä on kuitenkin ottanut varsin maltillisesti ja rauhallisesti tämän asian, jonka he varmasti itse kokevat hankalaksi, jopa nöyryyttäväksi, vaikkei Suomen ollut missään nimessä tarkoitus sellaiseksi sitä luoda.

Kanervan mielestä Ukrainan tilanteesta pitää olla huolissaan.

– Siellä on nyt jo sotaa käyty Ukrainan sisällä ja tuntumassa.

Ihmishenkiä mentetään päivittäin. Kriisin heijastukset ovat laajat ja riski sen leviämisestä on olennainen.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) sanoo että Suomen puolustusvoimat on pyrkinyt ottamaan oppia Ukrainan kriisistä.

– Erityisesti valmiuden tehostaminen on otettu vakavasti. Ukrainan kriisi osoitti, miten nopeasti tilanne voi eskaloitua. Suomen kaltaisessa yleiseen asevelvollisuuteen nojaavassa maassa nopeus on Akilleen kantapäämme. On puolustuksemme ydinkysymyksiä miten saamme suojattua ja suoritettua liikekannallepanomme.

Niinistön mukaan EU:n pakotepolitiikka on kiristänyt Venäjän suhteita EU:hun ja Suomeen. Hän toivoo, että pakotteet saataisiin joskus purettua, jotta Suomen ja Venäjän välit paranisivat ja taloussuhteetkin palautuisivat.

Venäjän uhan hän määrittelee seuraavasti:

– Uhka on yhtä suurin kuin kyky plus tahto. Venäjällä epäilemättä olisi halutessaan sotilaallinen kyky uhata Suomea. Mutta onko sillä poliittista tahtoa uhata Suomea, niin käsittääkseni ei ole.

Ukrainan hallinto ja byrokratia ovat pahasti korruptoituneita.

Työsarkaa riittää paranatamaan maan demokratiaa ja kansalaisten luottamusta maan hallintoa kohtaan.

Presidentti Martti Ahtisaaren perustaman konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja Ville Brummerin mukaan EU:lla olisi tässä hyvä mahdollisuus vaikuttaa.

– Siellä tarvitaan mieletön määrä hallintoreformeja ja uudistuksia.  

Moni kaipaa demokratian kehittämistä. Tällaisessa EU voisi tehdä paljon.


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.