Mainos

Nato pohtii Suomen ja Ruotsin roolia Baltian puolustuksessa

Ukrainan kriisin myötä Nato on päättänyt vahvistaa itäisten jäsenmaidensa puolustusta Venäjän uhkaa vastaan.

Työ on vielä kesken, ja uusia linjauksia odotetaan Walesissa ensi viikolla pidettävästä sotilasliiton huippukokouksesta.  

Uudella tilanteella on vaikutuksensa myös Suomeen ja Ruotsiin, jotka haluavat jatkaa tiivistä kumppanuussuhdettaan Afganistanin Isaf-operaation päättyessä. Nato-kokouksen odotetaan huomioivan Suomen, Ruotsin ja Australian kaltaiset yhteisyöhaluiset ja -kykyiset maat aiempaa tiiviimmällä suhteella sotilasliittoon.   

"Sotilasapua todennäköisemmin USA:lta kuin Natolta"

STT:n haastattelemat ulkomaiset tutkijat eivät lämpene ajatukselle, jonka mukaan Suomi olisi strategisen asemansa ja tiiviiden Nato-suhteidensa kautta jo saavuttanut itselleen epäviralliset turvatakeet - eli että Venäjän hyökätessä Natolla ei olisi käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin rientää tärkeän kumppanimaan apuun.  

- Jos Ukrainan kriisi on jotain opettanut niin sen, mikä ero on jäsenmaan ja Naton ulkopuolisen maan välillä, sanoo Washingtonissa työskentelevä ruotsalaistutkija Erik Brattberg viitaten Ukrainan jäämiseen ilman Naton sotilastukea.  

Samalla kannalla on Puolan kansainvälisten asioiden instituutin (PISM) tutkija Wojciech Lorenz. Hän muistuttaa lisäksi, ettei Nato ole automaatti, vaan sen jokainen jäsenmaa päättää itse osallistumisestaan yhteisiin operaatioihin - myös niihin, jotka koskevat kuuluisan viidennen artiklan turvatakeita.  

Lorenzin mukaan ei-jäsenmaa Suomen onkin syytä varautua siihen, että Natolta saataisiin kovan paikan tullen vain poliittista tukea ja esimerkiksi tiedustelutietoja.  

- Luottaisin merkittävämmän tuen suhteen Yhdysvaltoihin. Tämän vuoksi Yhdysvaltain ja Suomen kahdenvälinen yhteistyö on niin tärkeää, puolalaistutkija sanoo.   

Ukrainan kriisi on pakottanut Naton miettimään kriisinhallintayhteistyön lisäksi myös sitä, mikä Suomen ja Ruotsin rooli on erityisesti Baltian puolustuksessa.  

Maantieteellisen läheisyyden lisäksi asian merkitystä korostaa se, ettei Nato toistaiseksi ole sijoittamassa pysyviä joukkoja Baltian maihin.  

- Puolustuskykyä täytyy rakentaa muiden valtioiden varaan ja nopean toiminnan joukkojen varaan. Katse kohdistuu väistämättä Suomeen ja Ruotsiin, sanoo Ulkopoliittisen insitituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.  

"Nato-jäsenyys tukkisi aukon"  

Virolaiskommenteissa ei ole juuri salailtu ratkaisun löytyvän Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä.  

- Nato saisi strategista vahvuutta, jos Nato-karttaan mahtuisivat myös kaikkein pohjoisimmat valtiot. Suomen ja Ruotsin jäsenyys muuttaisi sotilasliiton puolustuspolitiikan, sanoi Anders Vosman Viron puolustusministeriöstä STT:lle elokuun alkupuolella.  

Tanskan entinen ulkoministeri Uffe Ellemann-Jensen on luonnehtinut Suomen ja Ruotsin olevan  "turvallisuusaukko" yhteisessä puolustuksessa.   

Ruotsin ulkopoliittisen instituutin tutkija Erik Brattberg uskoo, että toiveet kahden pohjoismaan Nato-jäsenyyden suhteen ovat Ukrainan kriisin myötä lisääntyneet. Suunnittelutyö helpottuisi, jos Itämeri olisi Naton sisämeri.  

- Voidaan nähdä, että Natolla olisi tarvetta käyttää Suomen ja Ruotsin maa- ja ilmatilaa Baltian puolustamisessa. Esimerkiksi Gotlanti on tässä hyvin strateginen, Brattberg perustelee puhelimitse Washingtonista.  

Kumppanuus riittää toistaiseksi  

Toisten arvioiden mukaan nykyinen tiivis kumppanuus riittää myös uudessa tilanteessa. Suomi ja Ruotsi kun ovat sotilaallisesti Nato-yhteensopivia maita, jotka ovat kaiken lisäksi aikeissa vahvistaa omaa puolustustaan.  

- Suomen ja Ruotsin nykyinen asema tarjoaa mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä ja lisätä turvallisuutta antamatta maille turvatakeita, arvioi puolalaisen PISM-instituutin tutkija Wojciech Lorenz STT:lle sähköpostitse.   

Hän ei kuitenkaan usko Naton sisällyttävän Suomea ja Ruotsia varsinaisiin puolustussuunnitelmiinsa, koska edes jäsenmaista ei välttämättä tiedä, miten ne kriisin hetkellä käyttäytyvät.  

Lorenz epäilee, että juuri tällä hetkellä Suomen jäsenanomus ja liki 1400 kilometriä uutta rajaa Venäjän kanssa ei ilahduttaisi ainakaan kaikkia Naton jäsenmaita.  

- Aiemmat (Naton) laajentumiset olivat mahdollisia, koska suuri osa jäsenmaista piti konfliktia Venäjän kanssa hyvin epätodennäköisenä. On ilmiselvää, että nykytilanteessa jotkut jäsenmaat pitäisivät Suomen jäsenanomusta tarpeettomana provokaationa, Lorenz muistuttaa.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.