Mainos

Ulkomailla kuolleiden suomalaisten määrä lisääntynyt huomattavasti

Suomalaisten kuolemantapaukset ulkomailla ovat lisääntyneet huomattavasti

Hallissa odottaa pieni kärry, jolla makaa verhoiltu kuljetuslaatikko. Sen sisällä on ilmatiiviisti suljettu sinkkiarkku. Hautaustoimiston kuljettaja Tommi Kivimäki on tullut noutamaan vainajaa Helsinki-Vantaan lentokentältä.

– Ajan sitten C-ovelle kuten ennenkin, Kivimäki sanoo virkailijalle.
Tällä kertaa rahti- ja tulliselvitysten teko kesti vain vartin. Kivimäki ruuvaa pienen lipputangon autonsa keulaan ja peruttaa lastauslaiturille.

Tavallisesti Monosen hautaustoimisto tekee pari kolme tällaista matkaa kentälle viikossa. Nyt oli lomaviikko, joten niitä kertyi peräti kuusi. Arkku nostetaan autoon ja Kivimäki ajaa pois.

Thaimaa ja Viro kärjessä 

Suomalaiset matkustelevat enemmän kuin koskaan ja yhä useampi asuu ulkomailla. Niinpä ulkomailla kuolleiden suomalaisten määrä on noussut nopeasti, noin 50 prosenttia neljässä vuodessa. Viime vuonna kuolemantapauksia oli kaikkiaan 520.

Kun niin tapahtuu, ryhtyy ulkoministeriön konsuliasioiden yksikkö toimeen.

– Hoidamme asioita syntymästä kuolemaan ja kaikkea siltä väliltä, kertoo vastuuvirkamies Sari Kilpi.

Syksystä lähtien yksiköllä on ollut erityinen päivystysvuoro, joka ottaa vastaan yksikköä koskevat ilmoitukset virka-ajan ulkopuolella.

– Maanantaiaamuisin käydään läpi viikonloppuna tulleet asiat. Viimeksi niitä oli seitsemän sivua, sanoo Kilven kollega Ari Rale.

Kuolemantapaukset teettävät eniten työtä, sillä selvitys voi vaatia kymmeniä yhteydenottoja eri viranomaisiin.

Eniten suomalaisten kuolemantapauksia sattuu Thaimaassa, Virossa ja Espanjassa. Myös Ruotsi ja Australia ovat korkealla tilastossa. Vainajan kotimatkan kulut voivatkin nousta tuhansiin euroihin. Se voi olla uusi shokki omaisille, jos vainajalla ei ollut vakuutusta.

– On raskasta, että surun keskellä joutuu vielä pohtimaan, miten kalliiksi kaikki tulee, Kilpi sanoo.

Ruumisauto huomataan 

Tommi Kivimäen matka kentältä Helsingin Ruskeasuolle sujui aamuruuhkasta huolimatta ripeästi. Täällä sijaitsee Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osasto.

– Muut autoilijat yleensä huomaavat keulalla olevan lipun. Aika harvoin kukaan ohittelee turhaan, hän sanoo.

Kivimäki on ajanut ruumisautoa neljä vuotta. Sitä ennen hän toimi seitsemän vuotta ambulanssikuskina.

Kivimäki peruuttaa auton rakennuksen takapuolelle ja työntää arkun sisään ulko-ovesta. Hän täyttää muutamia papereita ja kiinnittää pienen lapun arkun kahvaan. Nyt vainaja siirtyy oikeuslääkärin ja poliisin huomaan. He päättävät mahdollisesta ruumiinavauksesta. Lopuksi laaditaan kuolintodistus ja annetaan hautauslupa.

Tuhkata voidaan ulkomaillakin 

Vainajan mukana viimeisellä kotimatkalla on vain passi ja asiakirjoja. Jos perintöä ulkomaille on jäänyt, on virkamiesten mukaan parasta ottaa yhteyttä paikalliseen lakimieheen. Vainaja voidaan myös tuhkata ulkomailla. Tällöin omainen voi joissain tapauksissa itse noutaa uurnan kotiin.

Muutamia suomalaisia haudataan vuosittain ulkomaille.

– Vaikeimpia ovat yllättävät tapaukset, tai jos jotain sattuu lapsille. Sellaista ihmistä ei olekaan, jota tällainen työ ei koskettaisi, kertoo Rale.

Kilven ja Ralen työhön kuuluukin kuuntelijana olo. Vainajan omaiset voivat olla niin järkyttyneitä, että tarvitaan aikaa, ennen kuin he kykenevät ottamaan vastaan virkamiesten ohjeita. Myös virkamiehet tarvitsevat työtoverien tukea jaksaakseen.

– Mutta lopulta on palkitsevaa, kun kaikki asiat on saatu hoidettua, Kilpi sanoo.

Sekä rikoksen uhria että epäiltyä autetaan

Mitään myyttisiä konsulikyytejä ei ole olemassakaan, mutta ulkomailla pulaan joutuneita suomalaisia ulkoministeriö kyllä auttaa. Oli kyse sitten uhrista tai epäillystä tekijästä.

– Kaikki saavat apua, jopa rikoksesta epäillyt. Tarkistamme, tarvitsevatko he lakimiestä tai tulkkia, ja pitääkö omaisiin ottaa yhteyttä, kertoo konsuliasioiden yksikön vastuuvirkamies Ari Rale.

Useimmiten pulmatilanteissa on kyse varkauksista, pahoinpitelyistä tai rattijuopumuksista. Mutta vaikka matkailu on lisääntynyt huimasti, yhä useampi myös osaa toimia ulkomailla.

Ulkoministeriön apuun ollaan useimmiten hyvin tyytyväisiä, mutta silloin tällöin joku yhä luulee, että konsuliyksikkö järjestää hänelle uuden matkan tai varaa hotellin.

– Joskus on luuria pidettävä käsivarren mitan päässä korvasta. Mutta jos joku on hävittänyt rahansa, voimme kyllä neuvoa, miten omaiset voivat lähettää lisää, Rale sanoo.


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.