Mainos

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö lisääntynyt

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on vakavimmillaan työperäistä ihmiskauppaa. Lehtikuva

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttötapaukset ovat lisääntyneet Suomessa. Pahimmillaan hyväksikäyttö on työperäistä ihmiskauppaa. Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan viranomaisten tietoon tulee kymmeniä hyväksikäyttötapauksia vuosittain. Tapauksia on tutkijoiden mukaan todennäköisesti kuitenkin enemmän, mutta työperäistä ihmiskauppaa ei aina osata tunnistaa.

Suomalaiset viranomaiset tunnistavat usein yksittäisiä hyväksikäytön muotoja, mutta uhrin kokonaisvaltainen tilanne jää huomaamatta. Tapauksia jää usein piiloon myös silloin, kun uhrit eivät uskalla tai osaa hakea apua.

Alipalkkausta, uhkailua ja vapaa-ajan kontrollointia

Euroopan kriminaalipolitiikan tutkimuksessa kartoitettiin Suomessa esiintynyttä työperäistä ihmiskauppaa vuosina 2004–2010. Vakavimmat tapaukset ovat olleet ravintola-, rakennus- ja puutarha-aloilla. Hyväksikäytetyt tulevat useimmiten Aasiasta ja Itä-Euroopan maista. Työnantajat puolestaan ovat syntyperältään sekä suomalaisia että ulkomaalaistaustaisia. Työperäisen hyväksikäytön keinoja ovat olleet muun muassa alipalkkaus, uhkailu ja painostus. Myös uhrien liikkumista ja rahan käyttöä on voitu kontrolloida.

Tutkija Natalia Olluksen mukaan työperäisestä ihmiskaupassa onkin kyse ihmisen kokonaisvaltaisesta hyväksikäytöstä, jossa työnteon hyväksikäytön lisäksi vapaa-aikaa kontrolloidaan eri keinoin. Hänen mukaansa viranomaiset tunnistavat yleensä yksittäisiä hyväksikäytön muotoja kuten alipalkkauksen. Kokonaiskuva eli työperäinen ihmiskauppa voi kuitenkin jäädä tunnistamatta.

Tapausten lisääntyminen huomattu myös ammattiliitoissa

Hyväksikäyttötapausten lisääntyminen on huomattu myös Suomen ammattiliittojen keskusjärjestössä SAK:ssa. Järjestön elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka toteaa tapausten jäljille pääsyn olevan vaikeaa. Hänen mukaansa ammattiliitto pystyy auttamaan tilanteessa vain silloin, kun työntekijä itse ottaa yhteyttä. Hyväksikäyttäjät puolestaan ovat vain harvoin järjestäytyneitä työnantajia, minkä takia valvontaa ei pystytä suorittamaan liiton luottamusmiesten kautta. SAK:n kannan mukaan havaittuun ongelmaan on puututtava esimerkiksi tilaajavastuulain tiukentamisella ja laajentamisella.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.