Mainos

UM: Suomi saattaa vetäytyä Bosnia-Hertsegovinasta

Jos Yhdysvallat ei taivu kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ICC:stä syntyneessä kiistassa, Suomen rauhanturvaajat joutuvat vetäytymään Bosnia-Hertsegovinasta, ulkoministeriön Länsi-Balkanin yksikön päällikkö Juhani Väänänen kertoo.

Tämä johtuu siitä, että Suomen lakien mukaan rauhanturvaajia voidaan lähettää vain operaatioihin, joilla on joko YK:n tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin mandaatti. Yhdysvallat on uhannut käyttää veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa YK:n Bosnia-operaation jatkon estämiseksi, mikäli sen kansalaiset eivät saa koskemattomuutta ICC:n edessä.

-Jos ei mitään muuta ratkaisua löydetä - mitä kyllä kaiken aikaa etsitään - niin siinä tapauksessa se tarkoittaisi sitä, (että Suomen on lähdettävä), Väänänen sanoi.

Väänäsen mukaan sotilasliitto Naton johtamat Sfor-rauhanturvajoukot voivat kuitenkin pysyä maassa, sillä Daytonin rauhansopimus riittää valtuutukseksi, eikä YK:n turvallisuusneuvoston päätös ole välttämätön.

Uutistoimisto DPA:n mukaan Suomen lisäksi Saksan, Kreikan ja Irlannin osallistuminen on tosin riippuvainen YK:n valtuutuksesta.

Tarvitaanko YK:n mandaatti?

Sforin kohtalo on ollut epäselvä, sillä joidenkin tulkintojen mukaan senkin jatkuminen edellyttää YK-operaation tapaan YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää. Väänäsen mukaan ICC-kiista voi vaikuttaa pitkittyessään YK:n rauhanturvaoperaatioihin maailmanlaajuisesti. Kunkin operaation jatkaminen tulee yleensä turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi puolivuosittain, ja Yhdysvallat on ilmoittanut käyttävänsä veto-oikeuttaan siihen asti, kun sen vaatimuksiin suostutaan.

YK johtaa Bosniassa ennen kaikkea kansainvälisiä poliisijoukkoja (IPTF), jotka kouluttavat ja valvovat paikallisia poliisivoimia. Nato-johtoiset Sfor-rauhanturvajoukot ovat selvästi suuremmat kuin IPTF.

Suomi on osallistunut Sfor-operaatioon vuodesta 1996, ja tällä hetkellä suomalaisia rauhanturvaajia on maassa noin sata. EU:n on määrä ottaa poliisioperaatio johdettavakseen ensi vuoden alusta. -Jos siihen syntyy katko (...), sillä on vaikutuksia Bosnia-Hertsegovinan turvallisuustilanteeseen sikäli hyvin herkässä vaiheessa, että siellä on lokakuun alussa tulossa monet vaalit, Väänänen arvioi poliisioperaation tilannetta.

Lokakuussa valitaan mm. parlamentin molemmat kamarit, presidenttineuvosto sekä maan molempien osien parlamentit ja presidentit. Vastuu vaalien järjestämistä on paikallisilla viranomaisilla ensimmäistä kertaa sodan päättymisen jälkeen.

"Kauaskantoisia ratkaisuja"

-Tässä tehdään hyvin kauaskantoisia ratkaisuja Bosnia-Hertsegovinan kannalta, ja siinä mielessä mitään häiriötekijöitä ei toivottaisi tulevan vaaleja häiritsemään, Väänänen jatkoi.

Lisäksi kansainvälisten operaatioiden keskeytyminen vaikuttaisi hänen mukaansa yleiseen ilmapiiriin luoden epävarmuutta. Väänänen uskoo, että mikäli poliisikoulutukseen tulee katkos, Sfor-joukkojen on otettava lisää vastuuta myös tällä rintamalla. Tähän asti Sfor on nimenomaan pyrkinyt välttämään poliisioperaatioon osallistumista, koska sen joukot eivät ole siviilejä eivätkä koulutettuja poliisioperaatioihin.

YK-joukkoja koskeva operaatio on kerran aiemmin keskeytynyt diplomaattisen kiistan vuoksi. Vuoden 1999 helmikuussa Kiina esti veto-oikeudellaan Makedonian YK-joukkojen (Unpredep) toimiajan jatkamisen. Taustalla oli Kiinan ärsyyntyminen siitä, että Makedonia solmi diplomaattisuhteet Taiwaniin. Kiina pitää Taiwania osana Kiinaa, ei itsenäisenä valtiona.

Unpredep-joukot perustettiin vuonna 1993 estämään Bosnian sodan leviäminen Makedoniaan. Vuonna 2001 Makedonia ajautui sisällissodan partaalle hallituksen joukkojen taistellessa maata terrorisoineita albaanisissejä vastaan.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.