Mainos

Urheilulukiot vaaravyöhykkeessä – kouluihin halutaan tiukempi tahti

Vireillä oleva lukiouudistus uhkaa iskeä ison loven erityislukioiden rahoitukseen.

Esityksen mukaan valtio rahoittaisi vastedes enimmillään kolmen vuoden lukio-opinnot esimerkiksi urheilulukioissa, kun aiemmin opintoja on saanut venyttää.

Urheilulukiot mahdollistavat opintojen ja huipulle tähtäävän harjoittelun yhdistämisen. Sotkamon urheilulukiossa opiskelevat Turo Sipilä ja Jessika Rolig puolustavat nykyjärjestelmää. Yli puolet hankkii valkolakin kolmessa vuodessa, mutta osalla opinnot kestävät 3,5–4 vuotta.

–– Niin urheilu kuin opiskelu kärsisi, jos lukio pitäisi suorittaa kolmessa vuodessa. Syksyt ovat täynnä leirejä ja talvella on kisamatkoja, pohtii ampumahiihtäjä Rolig.

–– Missään nimessä ei saa rajata vaihtoehtoja vain kolmeen vuoteen. Se syö pohjan pois koko urheilulukiojärjestelmältä. Opiskelun ja täysipainoisen harjoittelun yhdistäminen ei muuten onnistu, maastohiihdossa ikäluokkansa kärkinimiin lukeutuva Turo Sipilä painottaa.

Kuortaneen Urheiluopiston rehtori, olympiavoittaja Tapio Korjus on huolissaan tilanteesta.

– Urheilussa moniin muihin erityislukioihin verrattuna ongelmaksi nousee fyysinen rasitus. Kun päivittäin harjoitellaan 3–4 tuntia, niin palautuminen vaatii aikaa. Tiukka opiskelutahti ja fyysinen rasitus ovat tappava yhdistelmä, Korjus huomauttaa.

–– Ei heistä kaikista tule iivoniskasia, mutta urheilulukiot mahdollistavat mielekkään opiskelun ja urheilun yhdistämisen. Olemme olleet urheilun ja opiskelun yhdistämisessä Euroopan tasossa mallioppilaita, mutta nyt meidän pitäisi romuttaa hieno järjestelmä, Korjus jatkaa.

Suomessa on 13 urheilulukioita, joissa opiskelee vuosittain vajaat 2 400 nuorta urheilijaa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.