Mainos

Uskontokunnan asemaa hakee kirjava joukko

Buddhalaisuutta harjoittava Soka Gakkaihaki uskonyhteisölleen virallisen aseman, koska koki sen helpottavan toimintaa. Uskonnollisen yhdyskunnan asema toi mahdollisuuden hakea valtionavustuksia ja vihkioikeutta, mutta ennen kaikkea se tarjosi väylän olla virallisesti olemassa.

Yhdyskunnan pääsihteeri Tatu Kuivalahti kertoo, että Japanista lähtöisin oleva yhteisö perustaa oppinsa buddhalaiseen filosofiaan ja tukee jäseniään sen soveltamisessa arkeen. Liike virallistettiin vuonna 2009 ja nyt se pohtii virallisen vihkimisluvan anomista. Kuivalahden mukaan avustuksilla ei ole ollut yhteisölle merkitystä, koska summat ovat pieniä.

Asemansa ovat virallistaneet kymmenet uskonyhteisöt. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Sohlberg kertoo, että isoin muutos on islamilaisten yhteisöjen määrän kasvu. Suomessa on noin 30 islamilaista yhdyskuntaa, joissa on noin 10 000 jäsentä.

- Suurin osa muslimeista ei kuulu virallisesti uskonyhteisöihin, vaikka harjoittaa uskontoaan aktiivisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisyksikön johtaja Tuula Lybeck arvelee, että yhdyskuntien kasvun syinä ovat maamme monikulttuuristuminen ja mahdollisuus valtionavustuksiin.

- Herää kysymys, onko muutaman vuoden käytössä ollut valtionavustus innostanut hakemaan.

Lautakunta päättää, Räsänen nimittää

Rekisteröitymistä hakevien yhdyskuntien kohtalon päättää kolmihenkinen asiantuntijalautakunta, jonka kokoonpanon on päättänyt sisäministeri Päivi Räsänen (kd.).

Jäsenistä yksi edustaa uskontojen, yksi yhteiskunnallista ja yksi oikeudellista asiantuntemusta.

Lautakunnan puheenjohtaja on kirkolliskokouksen lainoppineena asiantuntijana toiminut Pirkko Ignatius. Uskontojen asiantuntija on Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki ja yhteiskunnallinen asiantuntija on poliittisen historian dosentti ja Luther-säätiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Savolainen.

Uskontotieteen tutkija Teemu Taira Turun yliopistosta pitää kokoonpanoa erikoisena, koska asiantuntijoiksi on vuosia valikoitunut ihmisiä, joilla on läheiset suhteet valtakirkkoon.

- Se antaa huonon kuvan ulospäin niille, jotka ovat muiden yhteisöjen edustajia. Kysymys ei ole siitä, että lakia ei noudatettaisi, vaan imagollisesta asiasta.

Lautakunnan jäsenet muistuttavat, että heitä on pyydetty tehtävään.

- Korostin suhdettani Luther-säätiöön, mutta sitä ei ole nähty ongelmaksi, Savolainen sanoo.

Luther-säätiö on erottautunut kirkosta näkemyksillään, se ei esimerkiksi hyväksy naispappeutta.

Harva hakemus hylätään

Puheenjohtaja Ignatiuksen mukaan vain harva hakemus hylätään.

- Meillä on erinomaisen hyvä uskonnonvapaus ja uskonnollisten yhdyskuntien rekisteröiminen on helppoa.

Vajaan vuoden aikana lautakunta on hylännyt suomenuskoisen yhteisön Karhun kansan ja Amerikasta Suomeen jalkautuneen Taivaanportti-yhteisön hakemuksen.

Tairasta vaatimukset perustuvat liikaa kristillisiin kriteereihin. Hän ottaa esimerkiksi wicca-yhteisön, joka haki yhdyskunnan asemaa 2000-luvun alussa. Hänen mukaansa hakemus hylättiin muun muassa pyhien kirjoitusten puutteen takia.

- Pyhät kirjoitukset ovat tavanomaista kristinuskolle. Ei hindulaisillakaan ole selkeää pyhää kirjaa, Taira jatkaa.

Raimo Savolaisen mukaan lautakunta edellyttää, että hakemuksessa on selvästi ilmaistu tunnustus ja yhteisön rituaalit. Tarkoitus ei saa olla rahan tavoittelu.

(STT - MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.