Mainos

Uudenmaan kunnat tyytyväisiä uraanipäätökseen

Uudenmaalla kuntapäättäjät pitivät uraanivaltaushakemusten hylkäämistä myönteisenä asiana asukkaille. Kuusamossa tunnelmat olivat ristiriitaiset. Hyvin monet toivovat kaivoslain uudistamista.

Uudenmaan kunnat ovat tyytyväisiä siihen, että kauppa- ja teollisuusministeriö on päättänyt hylätä Cogema-yhtiön uraanivaltaushakemukset Uudellamaalla. Nummi-Pusulan kunnanjohtajan Eero Soinion mukaan päätös on kuntalaisten toiveiden mukainen.

Soinion mukaan hakemukset olivat alkujaankin ylimitoitettuja. Toteutuessaan ne olisivat hänen mukaansa halvaannuttaneet Nummi-Pusulan läntisen osan kehityksen vuosikausiksi.

Pukkilan kunnanjohtajan Juha Myyryläisen mukaan hylkääminen oli ainoa järjellinen ratkaisu.

- Se, että tällainen prosessi on voitu edes käynnistää näin tiheästi asutulla alueella, kertoo kaivoslain vanhentumisesta, Myyryläinen sanoo.

Askolan ja Pukkilan kuntien aluearkkitehti Juhani Karilas pitää päätöstä myönteisenä yllätyksenä. Hän uskoo, että valtaushakemukset hylättiin kuntalaisten vastustuksen vuoksi.

Myös Porvoon apulaiskaupunginjohtajan Harri Airaksisen mukaan hakemusten hylkääminen oli toivottua. Hänen mukaansa valtaustoimintaa tarvitaan, mutta valtausten pitäisi tapahtua harvemmin asutuilla alueilla.

Kolarin kunnanjohtaja Heikki Havanka sanoo, ettei kunta ole missään tapauksessa pahoillaan kauppa- ja teollisuusministeriön ratkaisusta. Kunta oli odottanut, että valtaushakemus tulisi Kolariin lausunnolle. Ministeriö teki kuitenkin päätöksen kuntaa kuulematta, eikä asiaa ei ehditty virallisesti käsitellä. Havangan mukaan luottamusmiesten kanta on ollut kuitenkin kielteinen.

Kuusamossa ollaan ristiriitaisissa tunnelmissa

Kuusamossa kaivosyhtiön uraanivaltaushakemuksen hyväksyminen herättää ristiriitaisia tunteita. Kaupungissa pohditaan, miten mahdollinen kaivostoiminta sopisi luonto- ja matkailupaikkakunnalle.

Kuusamon kaupunginjohtajan Timo Halosen mielestä asetelma on mielenkiintoinen.

- Kauppa- ja teollisuusministeriö säätelee kaivostoimintaa ja sama ministeriö myös tukee elinkeinoa. Esimeriksi Kuusamon Rukan kehittymisessä ovat valtion rahat olleet pelissä. Tuleeko tässä sellainen tilanne, että valtio sallisi kaivostoiminnan, joka uhkaisi matkailuelinkeinoa, hän pohtii.

Halonen korostaa, että Kuusamon kaupunki ei ole ottanut virallisesti kantaa kaivosyhtiö Namura Finlandin valtaushakemukseen. Kaupunki on ainoastaan antanut kaavoitustilanteesta lausunnon.

- Olemme nyt odottavalla mielellä. Virallisen keskustelun paikka on myöhemmin, jos varsinainen kaivostoiminta alkaa.

Viime vuonna jätetty valtaushakemus herätti kuusamolaisissa suuria tunteita. Suuri osa kaupunkilaisista vastustaa hanketta. Halosen mukaan matkailuelinkeino pelkää etenkin uraanin kielteistä imagovaikutusta sekä turvallisuusriskejä. Vähemmistö kaupunkilaisista uskoo, että kaivostoiminnan riskit ovat hallittavissa ja että kaivostoiminnalla olisi positiivisia vaikutuksia esimerkiksi paikkakunnan työllisyyteen.

Kaivoslaki herättää tunteita

Ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistit ovat tyytyväisiä päätökseen.

- Olen tyytyväinen, että kaivostoiminnan ongelmat tulevat keskusteluun ja että ne tunnistetaan. Uhka Uudellamaalla kuitenkin säilyy, sanoo Greenpeacen energiakampanjasta vastaava Lauri Myllyvirta.

Tunteita herättää erityisesti vuodelta 1965 peräisin oleva kaivoslaki. Lakia on moitittu siitä, että lupaehdot ovat ympäristön kannalta vaarallisen väljät eikä ihmisiä kuulla riittävästi.

Kaivoslain uudistus on kauppa- ja teollisuusministeriössä vireillä. Professori, geologi Matti Saarniston mielestä ministeriö on kuitenkin vitkastellut lain uusimisessa. Professorin mukaan ulkomaiset kaivosyhtiöt pääsevät Suomeen turhan vapaasti. Kaivoslaki on hänestä myös ristiriidassa ympäristölainsäädännön ja yksityisen omistusoikeuden kanssa.

- On kohtuutonta tuottaa ihmisille haittaa, jota uraanin etsiminen aiheuttaa, Saarnisto sanoo.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mielestä kaivoslain kuulemisvelvoitteet ovat kieltämättä liian vähäiset. Ministeriön nykyisessä tulkinnassa uusi hallintolaki menee kuitenkin yli kaivoslain. Se tarkoitti käytännössä niiden itäuusmaalaisten kuulemista, joita hanke koski. Länsi-Uudenmaalla kuulemista ei tehty, koska päätös oli Pekkarisen mukaan jo menossa selvään kielteiseen suuntaan.

Ministeriö oli päätöstä valmistellessaan yhteydessä myös oikeuskanslerinvirastoon.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.