Mainos

Uudesta opetussuunnitelmasta haetaan ratkaisua kysymykseen: Mistä iloa oppimiseen?

Kouluissa ja kunnissa työstetään parhaillaan kovaa vauhtia peruskoulujen uusia opetussuunnitelmia. Punaisena lankana on laaja-alainen oppiminen eri oppiaineiden irrallisten tietojen sijaan. 

Taivallahden peruskoulun neljäsluokkalaiset puuhaavat piirilevyn kimpussa.

– Tämä on tosi hauskaa, vaikka ohjeet eivät ole kovin selvät ja noita on hankala tehdä, mutta muuten on tosi kivaa, sanoo Telma Pettilä tehdessään juotoksia.

– Me tehdään sellaista vanhanaikaista elektroniikkapeliä, kertovat Verne ja Anders Veistinen.

Koululaiset ovat innoissaan ja samalaista intoa kaivataan koulutyöhön muutenkin. 

– Suomalaisilla oppilailla on tiedollisesti hyvä taso, mutta oppimisen iloa voisi olla enemmän, sanoo opetussuunnitelmatyön päällikkö, opetusneuvos Irmeli Halinen Opetushallituksesta.

Näin iloa tavoitellaan

– Oppimisen haetaan iloa kahta kautta. Ensinnäkin vahvistamalla oppilaiden aktiivista roolia. Oppilaat voivat olla enemmän mukana oman ja yhteisen työn suunnittelussa.

– Se toinen linja on tekemällä enemmän yhteistyötä yli oppiainerajojen. Näin oppilaat ymmärtävät paremmin, miten eri oppiaineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja miten ne liittyvät ihan oikeaan elämään koulun ulkopuolella, Halinen sanoo.

Jatkossa siis käsityö ja vaikkapa historia ja matematiikka voivat nivoutua yhdeksi oppimiskokonaisuudeksi.

Joillekin opettajille tuttu juttu

 – Ihan kivalla tavalla ilmiöoppiminen tuodaan opetukseen. Tarkoitus ei ole, että sitä on joka ikinen oppitunti ja joka ikinen viikko, sanoo luokanopettaja Meikku Kankaanpää Taivallahden peruskoulusta.

– Lähdetään vähän varovaisemmin liikenteeseen. Helsingissä jokainen koulu tekee ainakin kerran syksyllä ja kerran keväällä yhden isomman kokonaisuuden. Ei  tule sellainen olo, että kaikki pitää pistää kerralla uusiksi.

– Aika moni opettaja on tätä vuosien varrella jo tehnyt. Varsinkin luokanopettajille on ollut helppo ottaa joku asia, jota on käsitelty useissa eri oppiaineissa. Voisi ajatella, että aineopettajille tämä on uudempi asia, sillä se vaatii yhteistyötä useamman aineen kanssa, Kankaanpää lisää.

Uudet tuulet opetukseen

Meikku Kankaanpää on opettanut Taivallahden koulussa kymmenen vuotta. Omat opetustavat ovat muuttuneet suuresti tänä aikana.

– Yhä enemmän oppilasta osallistutetaan. Tehdään ryhmissä ja oppilaat kehittävät ja miettivät itse aiheen. Enää ei ole niin, että oppilaat istuvat luokassa ja opettaja kaataa tietoa päähän ja oppilaat tekevät nyökytellen muistiinpanoja. 

KOMMENTTI: Räjähdyksestä hyvä-merkintä

Seiskaluokan kemiantunnilla räjähti. Innostuksen laannuttua pojat odottivat saavansa torut omista kokeiluistaan. Illalla Wilmassa odotti kuitenkin tiedoksi-merkinnän sijaan hyvä-merkintä varustettuna kiitoksella kokeilunhalusta ja aktiivisuudesta.

Olisiko tämä merkki peruskoulun opetuksen uudesta suunnasta?

Vuoden 2016 syksyllä käyttöön tuleva uusi opetussuunnitelma pyrkii ohjaamaan koulut eroon vanhahtavasta lue hiljaa ja opi - tyylistä. Yksi uuden opetussuunnitelman tavoitteista on huomioida paremmin erityylisiä oppijoita ja oppimistapoja. 

Nykykoulun on sanottu suosivan tyttöjä, vaikkei tytöksi syntyminen tietenkään ole suora tie koulumenestykseen. On kuitenkin varmaa, että jokainen lukemalla oppija saa enemmän irti opetuksesta, ja tyttöjen joukossa näitä oppijoita on enemmän. Itse kokeilemalla tai tekemällä oppiva lapsi tai nuori, usein poika, taas jää helposti väliinputoajaksi. 

Joku muistaa mitä vetykaasulle tapahtuu kuumentaessa luettuaan sen kirjasta. Joku tahtoo nähdä kun opettaja näyttää mainitun reaktion, joku haluaa kokeilla itse. 

Mielestäni tämä on avainasia koko opetuksen uudistumisessa. Jos yhteiskuntaopin tunneilla lukemisen lisäksi keskustellaan maahanmuuttopolitiikasta ja sen herättämistä mielipiteistä ja tunteista, saa oppilas enemmän oman elämänsä kannalta kiinnostavaa tietoa. Kun kemian tunneillakin kehotetaan selvittämään itse, mitä reaktiossa tapahtuu, ojennetaan oppilaille jo paljon vaihtoehtoisia tapoja lähestyä asiaa. 

Pikkuräjähdyksestä palkitut pojat muistavat varmasti vieläkin, mitä tapahtuu vetykaasulle kuumennettaessa. 

 Helmi Peräkylä, tet-harjoittelija, SYK, 9d


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.