Mainos

Uupuminen uhkaa kehitysvammaisten lasten vanhempia

Kun lapsi vaatii huomiota, vanhempien oma elämä jää helposti jalkohin. Omaisjärjestön luoma perhetyömalli on auttanut monia eteenpäin.

Kehitysvammaisten lasten vanhemmat unohtavat usein itsensä huolehtiessaan tukea tarvitsevasta lapsestaan ja hänen oikeuksistaan. Ilman tukea olevat vanhemmat saattavat kokea kasvatustehtävässään yksinäisyyttä ja jopa syrjäytyä.

Perheiden uupuminen herätti oululaiset asiantuntijat käynnistämään projektin, jossa kehitysvammaisten lasten perheille tarjottiin tukea arkielämään. Viliperi-nimistä projektia hallinnoi Oulun kehitysvammaisten tuen omistama Oulun Koivula, joka tuottaa palveluja kehitysvammaisille.

Varsinkin haastavasti käyttäytyvä kehitysvammainen lapsi saattaa sanella perheen arkirytmin lähes kokonaan. Tällaisella lapsella on kehitysvamman lisäksi muun muassa mielenterveysongelmia.

-Kun lapsi vaatii huomiota, vanhempien oma elämä jää helposti jalkoihin. Ei ehditä miettiä omaa hyvinvointia tai harrastuksia. Vanhempien jaksaminen on kuitenkin koko perheen hyvinvoinnin perusta, toteaa Viliperi-projektia tutkinut kasvatustieteen lisensiaatti Pirjo Ylikauma.

Tilanteen tukaluutta lisäävät usein muiden ihmisten hämmästelevät kommentit kehitysvammaisen lapsen käyttäytymisestä.

Haastavasti kehitysvammaisten lasten perheille suunnattu Viliperi päättyi toissa vuoden lopussa. Sen jälkeen Oulun kehitysvammaisten tuki käynnisti Kamraatti-projektin, jossa tuetaan kouluikäisten kehitysvammaisten lasten perheitä ja luodaan järjestötoimintaa.

Ylikauma kertoo, että perheiden palaute Viliperin toiminnasta on ollut myönteistä. Projekti on tuonut apua niihin asioihin, joihin yhteiskunnan tarjoamat palvelut eivät yllä.

Perhetyöstä apua arkeen

Yhteiskunta tarjoaa kehitysvammaisille esimerkiksi hoito-, terapia- ja kuljetustukea sekä apuvälineitä.

-Tilanne voi olla kuitenkin se, että vanhemmat ovat niin väsyneitä, että he eivät jaksa ottaa selvää kehitysvammaisille tarjotun tuen hakemisesta, kuvailee Kamraatin projektivastaava Karoliina Vihtari.

Viliperin projektivastaavan Riitta Typön mukaan työntekijät toimivat linkkinä perheen ja viranomaisten välillä. Tarvittaessa työntekijät lähtevät mukaan virastoon tai auttavat lomakkeiden täyttämisessä. Typpö toteaa, että onnistunut perhetyö edellyttää työntekijöiden sitoutumista ja perheiden erilaisten tapojen kunnioittamista. Kotikäyntejä tehdään myös virka-ajan ulkopuolella.

-Täytyy löytää jokaisen perheen vahvuus, ja lähteä liikkeelle sitä kautta, Typpö kertoo. Kun arki on kunnossa, kehitysvammaiset lapset voivat hyvin ja häiriökäyttäytyminen voi vähentyä.

Vastuu lapsesta on vahva

Vanhempien suhde kehitysvammaiseen lapseen on usein syvällinen ja tiivis, sillä he vaativat paljon huolenpitoa. Vihtari toteaa, että kehitysvammainen lapsi alkaa harvoin itsenäistyä oma-aloitteisesti.

-Vanhempien täytyy itse irtaantua lapsesta. Myös kehitysvammaisella lapsella on oikeus omaan elämään, ja usein he haluavat sitä, Vihtari kertoo.

Ylikauma toteaa, että kehitysvammaisen lapsen muutto kotoa on myös vanhemmille valtava elämänmuutos.

-Vanhemmilla on oikeus omaan elämään ja vanhenemiseen. Tämä edellyttää luottamusta siihen, että lapseen liittyvää vastuuta ja huolenpitoa voidaan siirtää muille tahoille, hän sanoo.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.