Mainos

Uusi eduskunta aloitti työnsä

Uusi eduskunta aloitti tänään toimintansa.Tasavallan presidentti Tarja Halonen vakuutti pyrkivänsä hyvään yhteistyöhön tulevan hallituksen ja sen pääministerin kanssa.

Uusi eduskunta aloitti tänään työskentelynsä. Järjestäytymisjuhlallisuudet alkoivat kello 12.00 jumalanpalveluksella Helsingin Tuomiokirkossa, jossa saarnasi Mikkelin piispa Voitto Huotari.

Valtiopäivien avajaiset jatkuivat eduskunnan istuntosalissa, jossa puhuivat tasavallan presidentti Tarja Halonen ja eduskunnan vastavalittu puhemies Anneli Jäätteenmäki.

Uuden eduskunnan ensimmäinen täysistunto alkoi kello 15.30.

Illalla on ohjelmassa vielä valtiopäivien avajaisooppera, Giacomo Puccinin Tosca, Kansallisoopperassa.

Pääministeri Paavo Lipposen hallitus muuttui tänään epäpoliittiseksi toimitusministeristöksi. Lipponen pyysi iltapäivällä tasavallan presidentiltä eroa Lipposen omasta ja valtioneuvoston puolesta.

-Vaaleissa 16. maaliskuuta valitun uuden eduskunnannyt kokoonnuttua ja valtiopäivien tultua avatuiksi jätän kunnioittavasti omasta ja valtioneuvoston jäsenten puolesta paikkamme tasavallan presidentin käytettäväksi, pyysi Lipponen käyttämällä perinteistä sanamuotoa.

Presidentti Tarja Halonen kiitti Lipposta eroilmoituksesta. Vanhaan tapaan presidentti hyväksyi eron ja pyysi samalla hallitusta jatkamaan toimintaansa, kunnes uusi hallitus on nimitetty.

Halonen korosti yhteistyöhaluaan hallituksen kanssa

Tasavallan presidentti Tarja Halonen painotti ylimpien valtioelinten hyvän yhteistyön merkitystä, kun hän avasi vuoden 2003 valtiopäivät tänään eduskunnassa. Presidentti muistutti, että hallitusta kootaan nyt ensimmäistä kertaa uuden perustuslain määräämällä tavalla eduskunnassa. Perustuslain kirjaimen ja hengen noudattaminen edellyttää hänen mukaansa, että ylimpien valtioelinten edustajat ovat lujia ja laillisia, mutta myös yhteistyökykyisiä.

-Olen osaltani valmis ilmoittamaan jo nyt haluni hyvään yhteistyöhön eduskunnan valitseman pääministerin ja eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen kanssa, Halonen sanoi. Presidentti käsitteli puheessaan myös Irakin sotaa. Hän huomautti, ettemme vielä tiedä, mihin sotatoimet johtavat ja kuinka paljon uhreja sota vaatii.

-Toivon, että sota loppuu mahdollisimman pian. Suomi on koko ajan lähtenyt siitä, ettei sotilaallisiin toimiin tulisi ryhtyä ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta.

Halonen muistutti, että monet kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotatoimet eivät ole kansainvälisen oikeuden mukaisia. Jotkut asiantuntijat ovat esittäneet myös vastakkaisia tulkintoja.

Presidentti korosti, että kansalaisten mielipide on sekä Suomessa että muualla Euroopassa voimakkaasti sotaa vastaan.

Yhteiseen ulkopolitiikkaan aidolla yksimielisyydellä

Halosen mukaan on tunnustettava se tosiasia, että vaikka Euroopan unionin tavoitteena on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, niin käytännössä jäsenmailla on vahvasti erilaisia mielipiteitä. Niistä kiinnipitäminen koetaan tärkeämmäksi kuin unionin yhtenäisyys.

EU:n päätöksentekoa koskevien säännösten muuttaminen ei ole ihmelääke. Uuteen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on presidentin mielestä pyrittävä ennen kaikkea aidon sisällöllisen yksimielisyyden ja käytännön yhteistyön kautta.

Presidentti Halonen totesi puheessaan maailmantalouden kasvun olleen hidasta. Näkymät ovat epävakaat. Meillä on kuitenkin hyvinhoidetun talouspolitiikan ansiosta nykyisessäkin tilanteessa kohtuulliset edellytykset työllisyyden hoitamiseksi ja ihmisten muunkin hyvinvoinnin takaamiseksi. Halonen sanoi olevansa iloinen siitä, että myös kehitysyhteistyö ja kansainvälinen solidaarisuus olivat esillä vaalikeskusteluissa. Hän arvioi ymmärryksen lisääntyneen siitä, että Suomen sitoutuminen YK:n vuosituhatkokouksen tavoitteisiin on oikein sekä hädässä olevien ihmisten kannalta että oman tulevaisuutemme kannalta.

Presidentti uskoi, että demokratian sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen merkitys tulee lisääntymään entisestään muuttuvassa maailmassa nykyisenä epävarmuuden aikana. Hän toivoi yhteistyötä niiden vahvistamiseksi.

Työnsä virallisesti tänään aloittanut eduskunta on järjestyksessä Suomen 26. eduskunta.

Jäätteenmäki: Ulkopolitiikassa kuunneltava kansalaisten ääntä

Eduskunnan puhemies Anneli Jäätteenmäki painottaa kansalaismielipiteen merkitystä kansainvälisen politiikan ja ulkopolitiikan kysymyksissä. Jäätteenmäki totesi valtiopäivien avajaispuheessaan tasavallan presidentille, että uusi eduskunta joutuu aloittamaan työnsä poikkeuksellisen vakavan kansainvälisen tilanteen vallitessa.

-Kansalaiset ilmaisevat tänä päivänä avoimesti mielipiteensä myös kansainvälisen politiikan ja ulkopolitiikan kysymyksistä. Viime päivinä me olemme voineet nähdä kansalaisten voimakkaan vetoomuksen rauhan puolesta, Jäätteenmäki muistutti. Jäätteenmäen mielestä eurooppalaiseen poliittiseen kulttuuriin kuuluu, että kansalaismielipide vaikuttaa hallitusten päätöksiin.

-Tärkeät ulkopoliittiset ratkaisut tarvitsevat aina tuekseen voimakkaan kansalaismielipiteen, sekä nyt että tulevaisuudessa. Puhemies piti sodan syttymistä ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta hyvin valitettavana ja kiitteli Suomen linjaa, joka korostaa YK:n merkitystä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takaajana. Hän huomautti, että Suomi on myös EU:ssa korostanut YK:n arvovallan ja toimintakyvyn säilyttämisen tärkeyttä. -Tämän puolesta on työskenneltävä nyt entistä lujemmin, hän painotti.

Työllisyys tärkeintä

Jäätteenmäki nosti puheessaan työttömyyden alentamisen ja työllisyysasteen nostamisen tulevan vaalikauden keskeisimmäksi talouspoliittiseksi tehtäväksi.

-Työttömyyden alentamiseen tarvitaan mukaan koko suomalainen yhteiskunta. Se ei onnistu ilman ennakkoluulottomuutta ja yhteistyöhalua eduskunnalta, hallitukselta, työmarkkinaosapuolilta, etujärjestöiltä ja yrityksiltä.

Puhemies muistutti myös suomalaisesta sananlaskusta "Tunne oma tilasi, anna arvo toisellekin".

-Pyrkimys tasa-arvoon on kansalaisyhteiskunnan keskeinen käyttövoima. Meidän on edelleen pyrittävä määrätietoisesti lisäämään tasa-arvoisuutta myös sukupuolten välillä, hän muistutti.

Alkavia hallitusneuvotteluja Jäätteenmäki käsitteli vain perustuslaillisesta näkökulmasta. Hän painotti valtiollisten toimijoiden välisen hyvän yhteistyöhalun ja -kyvyn merkitystä myös uuden perustuslain oloissa.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 26.03.2003)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.