Mainos

Uusi kaatopaikka-asetus tekee tekstiilistä ongelmallista jätettä

Vuonna 2016 voimaan tulevalla kaatopaikka-asetuksella on suuria vaikutuksia kotitalouksiin tietyissä osissa Suomea.

Päänvaivaa aiheuttaa muun muassa tekstiilijäte, sillä sitä ei enää jatkossa saa heittää kaatopaikalle menevän sekajätteen sekaan. Asetuksen tiukennukset koskettavat lähinnä niitä osia maata, joilla ei ole lähistöllä jätteenpolttolaitosta, vaan jotka joutuvat kuskaamaan sekajätteensä kaatopaikalle.

Tällä hetkellä jätteenpolttolaitoksia on Suomessa vain Riihimäellä, Oulussa, Turussa, Kotkassa ja Mustasaaressa. Lisäksi Lahdessa on kaasutuslaitos. Näillä alueilla tekstiilit poltetaan jatkossakin sekajätteen mukana energiaksi.

Pääkaupunkiseudulla ei ole toistaiseksi jätteenpolttolaitosta, mutta uusi kaatopaikka-asetus ei ehdi hankaloittamaan tekstiilijätteen lajittelua, sillä Vantaan polttolaitoksen pitäisi aloittaa toimintansa jo ensi vuonna.

Tekstiilijäte ei ole mikään pikkujuttu, sillä pääkaupunkiseudun jätehuollosta vastaavan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n tutkimuksen mukaan tekstiilijätettä on sekajätteen seassa vuosittain yli 10 kiloa asukasta kohden - ja suunta on ylöspäin.

Tavoitteena on kehittää tekstiilijätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, sillä tällä hetkellä vaihtoehtoja on hyvin vähän ja niidenkin volyymit ovat täysin riittämättömät.

– Taloudellisesti arvioiden ainoa järkevä tapa käyttää tekstiilijätettä on tällä hetkellä energiana hyödyntäminen eli polttoon laittaminen, arvioi Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Katja Moliis.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.