Mainos

Uusi kansliapäällikkö vapauttaisi taksien, Alkon ja apteekkien kilpailua

Työ- ja elinkeinoministeriön uusi kansliapäällikkö Jari Gustafsson haluaisi edistää kilpailua ja rohkaista suomalaisia pk-yrityksiä maailmalle.

Kansliapäällikkö kyseenalaistaisi esimerkiksi apteekkien ja Alkojen monopoliaseman ja vapauttaisi myös taksiliikennettä.

Tänään kansliapäällikkönä aloittanut Jari Gustafsson ei kuitenkaan tunnustaudu markkinaliberaaliksi.

– Tunnustaudun kyllä avoimien markkinoiden ja markkinoiden toimivuuden parantamisen kannattajaksi. Meillä riittää siinä aivan tarpeeksi työtä, ideologisista rasitteista huolimatta, rajaa Jari Gustafsson.

Jari Gustafsson seuraa kansliapäällikkönä budjettileikkaajana tunnetuksi tullutta, lähes 20 vuotta Suomen teollisuuspolitiikkaa johtanutta Erkki Virtasta.

Nyt suuren työllisyys- ja elinkeinoministeriön johdossa aloittavaa Gustafssonia huolestuttaa erityisesti se, että Suomen 300 000 yrityksestä vain vaivaiset 500 toimii maailmalla tai haluaa kansainvälistyä.

– Meidän täytyy perata, että missä meillä on niitä jo työpaikkoja tarjoavia keskisuuria bkt-yrityksiä, joita voitaisiin rohkaista menemään maailmalle enemmän kuin tähän päivään mennessä, toteaa Gustafsson.

Gustafsson asui ulkomailla yhdeksän vuotta, ensin Lontoossa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtotehtävissä, sitten Suomen suurlähettiläänä Tokiossa ja Pekingissä. Sinä aikana Suomi on muuttunut.

– 2006 Suomi oli avoin, kansainvälinen ja aggressiivinenkin jopa, silloin haettiin aktiivisesti uutta liiketoimintaa jopa ja oltiin joillakin aloilla markkinajohtaja ja tietoisia omasta vahvasta osaamisesta. Tänä päivänä tämä asenne on vähän erilainen ja se tässä huolestuttaa, arvioi Gustafsson.

Uusi kansliapäällikkö haluaa lisätä kilpailua myös kotimarkkinoilla. Esimerkiksi Alkon monopoli voitaisiin kyseenalaistaa.

– Takseista, apteekeista on puhuttu kaksikymmentä vuotta. Niissä ei ole minkäänlaista liikahdusta tapahtunut. Katsotaanko, että alkaako olla semmoinen asenne jo olemassa, että voidaan hyväksyä, että näidenkin asioiden suhteen voitaisiin jo liikkua, miettii Gustafsson.

Kansliapäällikkö arvioi, että myöskään tunnustusta saaneita julkisia palveluitaan, kuten koulutusta, terveydenhoitoa tai vesienkäsittelyä, suomalaiset eivät osaa tuotteistaa eivätkä myydä maailmalle.

– Suomi tunnetaan maailmalla aika paljon juuri julkisen sektorin luomista vahvuuksista, on se sitten sosiaali- tai terveyspalvelut, on se kätilöitä tai on se muita palvelua, niin miten niistä saadaan hyvää liiketoimintaa, niin siihen me emme ole kyenneet löytämään oikeaa ratkaisua Suomessa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.