Mainos

Uutisanalyysi: Vaalipaineet sekoittivat eduskunnan

Istuntotyönsä tiistaina päättänyt nykyinen eduskunta lähtee vaalikentille pingottuneissa tunnelmissa.

Vaalien läheisyys näkyy eduskunnan työssä aina, mutta harvoin näin paljon kuin nyt. Hallitusrintaman rivit ovat sekoilleet ja salissa on kuohunut.

Syitä ei tarvitse hakea: perussuomalaisten nousu on hermostuttanut suuret puolueet. Ikävästi ajoittuneet isot eurooppalaiset talousratkaisut tuottavat hallituspuolueille tuskaa, eikä niitä saisi suin surminkaan ottaa oman puolueen painolastiksi.

Eduskunnasta putoaminen uhkaa nyt niin ikään monia edustajia, jotka muuten saattaisivat uskoa olevansa jokseenkin turvassa.

Turbulenssia riittänee vaalien jälkeenkin, jos voimistunut uusvennamolainen populistiliike nousee sotkemaan totuttua "kolmipuoluejärjestelmää". Ainakaan väriä ei puutu.

Vaalirahasta talouskriisiin

Vaalikauteen osui ennen kokematon vaalirahoitusjupakka, joka jätti jälkensä suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin. Vaalirahalakia kiristettiin merkittävästi.

Sitäkin isompia ongelmia tuli, kun Suomikin syöksyi syvään taantumaan, jonka laskut lankeavat maksuun vasta ensi vaalikaudella.

Dramaattisimmat hetket nykyeduskunnassa elettiin kuitenkin jo syksyllä 2007, kun hallitus teetti hoitajien työtaistelun vuoksi pika-aikataulussa lakonmurtolain.

Henkilödraamaakin on käytävillä ja kokoushuoneissa riittänyt.

Entistä pääministeriä Matti Vanhasta (kesk.) uhkasi jopa joutuminen valtakunnanoikeuteen vaalirahoitusasioistaan. Perusteita syytteeseen ei löytynyt. Ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok.) kaatuminen tekstiviesteihin keväällä 2008 oli uutta Suomessa sekin.

Eduskunnan rahankäyttöön ja hallinnointiin puuttunut puhemies Sauli Niinistö (kok.) otti pahoin nokkiinsa ja vihjaili jo eroaikeillaan, kun kymmenet edustajat protestoivat puhemiehen vaalissa 2010.

Perussuomalaisten ennakoitiin joutuvan tuuliajolle, kun puheenjohtaja Timo Soini siirtyi europarlamenttiin. Toisin kävi, ja vaikeuksia tulikin muille - ei vähiten SDP:lle, jonka kannatus on oppositiossa laskenut.

Vaalikauden kauaskantoisimpia päätöksiä oli luvan myöntäminen kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Eduskunta on saanut aikaiseksi myös presidentin valtaoikeuksia tarkistavan perustuslakiremontin ja vaalijärjestelmäuudistuksen. Niiden lopullinen hyväksyminen jää seuraavalle eduskunnalle.

Kirjoittaja on STT-Lehtikuvan politiikan toimittaja

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.