Mainos

Vaalipiirien kansanedustajamäärät murroksessa

Erityisesti muuttoliike etelän keskuksiin muuttaa voimakkaasti vaalipiireistä valittavien kansanedustajien määrää seuraavissa vaaleissa. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa kahdeksan vaalipiirin paikat joutuvat uusjakoon. Valittavien kansanedustajien määrä vähenisi Kymen, Mikkelin, Satakunnan ja Lapin vaalipiireissä.

Nykymallissa Suomi on jaettu Ahvenanmaan lisäksi 14 vaalipiiriin. Valittavien kansanedustajien määrä on kytköksissä kunkin alueen asukaslukuun. Miten siis kansanedustajien määrät muuttuvat väen pakkaantuessa etelään.

Tilastokeskus teki MTV:n uutisten pyynnöstä laskelman vuoteen 2030 ulottuvan väestöennusteen perusteella. Siinä on otettu huomioon kuolleisuus, syntyvyys ja muuttoliike. Myös kymmenen kunnan siirtyminen uuteen vaalipiiriin seuraavissa eduskuntavaaleissa huomioitiin.

Paikkajakauma muuttuisi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa seuraavasti:

Graafi

Verrattuna edellisiin, vuoden -99 eduskuntavaaleihin Helsinki, Uusimaa ja Häme saavat yhden lisäpaikan eduskuntaan. Pirkanmaalta valittaisiin peräti kaksi uutta edustajaa.

Menettäjiä olisivat Kymi, Mikkeli, Satakunta ja Lappi. Pahimmalta tilanne näyttää Mikkelin vaalipiirissä. Suomessa on ollut epävirallinen sopimus siitä, että vaalipiirin vähimmäiskokona on pidetty seitsemää kansanedustajaa.

Lopuilla paikkamäärä säilyisi nykyisellään.

Kymmenen vuoden päästä ennusteet näyttävät vielä hurjempaa muutosta. Viisi vaalipiiriä saisi lisäpaikkoja. Eniten saisi Uusimaa, joka saisi kolme uutta kansanedustajaa verratuna nykytilanteeseen. Menettäjinä on peräti kahdeksan vaalipiiriä. Kipurajan alle on menossa myös Pohjois-Karjala.

Graafi

Vuonna 2019 samat viisi voittajavaalipiiriä vahvistavat entisestään asemiaan. Niistä valittaisiin eduskuntaan jo 110 kansanedustajaa eli yli puolet. Uusimaa saisi viisi uutta edustajaa verrattuna vuoden -99 vaaleihin. Nykykäytännön mukaan liian pieniä vaalipiirejä olisivat Pohjois-Karjala, Mikkeli ja myös Lappi.

Keski-Suomen vaalipiirissä ei tutkimuksen mukaan tapahdu muutosta. Siksi se on on jätetty pois myös tämän jutun grafiikoista.

Mitä tälläinen muutos paikkajaossa sitten tarkoittaa? Väkirikkailla alueilla läpimeno helpottuu kun taas pienissä vaalipiireissä eduskuntapaikasta saa taistella entistä kovempaa. Pahimmillaan puolueen on saatava 15 prosenttia vaalipiirin äänistä ennenkuin se saa kansanedustajansa läpi. Nykymalli sorsii myös Vasemistoliittoa, Vihreitä ja pieniä puolueita.

Nämä luvut varmasti kiihdyttävät vaatimuksia vaaliremontista. Tosin aihe on poliittisesti hankala. Kesäkuussa mietintönsä jättänyt Vaalitoimikunta 2000 ei päässyt yksimielisyyteen parhaasta laskumallista.

Graafi

(MTV3)

(Huomenta Suomi 12.11.2001)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.