Mainos

"Vaalirahoitussopu pelkkää kosmetiikkaa"

Antti Pihlajamäki (Lehtikuva)

Korruptiota vastaan taistelevan Transparency Suomi ry:n puheenjohtaja Antti Pihlajamäki pitää puolueiden keskinäistä vaalirahoitussopimusta vain pintakiiltona, joka ei poista todellista ongelmaa eli avoimuuden puutetta.

- Se ei korjaannu millään tavalla, jos ilmoitusvelvollisuuden rajaa lasketaan ja yksittäiselle lahjoitukselle asetetaan kattosumma. Kansalaisten pitäisi tietää, mistä kaikki raha on lähtöisin.

Puolueet sopivat eilen, että kunnallisvaaleissa ehdokas saa vastaanottaa korkeintaan 3000 euroa vaaliavustusta yhdeltä lahjoittajalta. Eduskuntavaaleissa katto olisi 6000 euroa. Lisäksi rahan antaja tulee ilmoittaa, jos avustus on yli 1000 euroa.

MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut Pihlajamäki myös huomauttaa, että kyse on vasta puolueiden välisestä sopimuksesta, ei lainsäädännöstä.

Pihlajamäki kannattaa presidentti Tarja Halosen tavoin sitä, että vaalirahoituksesta kerrottaisiin jo kampanja-aikana. Tuolloin äänestäjä voisi itse arvioida ehdokkaansa rahoitustaustaa.

- Lisäksi olisi ehkä syytä asettaa tarkastusviranomainen, jolla olisi oikeus tutkia rahanliikkeet ehdokkaiden kirjanpidosta.

Kohu yllätti

Jo vuonna 2004 Suomi sijoittui vaalirahoituslainsäädäntöä selvittäneessä kansainvälisessä raportissa varsin huonoon seuraan. Kun maat oli jaettu viiteen eri luokkaan, Suomen paikka oli toiseksi huonoimmassa lokerossa. Raportissa tarkasteltiin nimenomaan lainsäädäntöä.

- Vaalirahoituskohu kuitenkin yllätti ikävällä tavalla. En arvannut, että tilanne olisi käytännön tasollakin näin kehno.

Pihlajamäen mukaan vaalirahoituslaki oli alunperinkin torso.

- Ei ole asetettu mitään tehosteita ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiselle eikä myöskään valvovaa viranomaista, jolla olisi oikeus tarkastaa tietojen paikkansapitävyys.

Puutteelliset ilmoitukset avaavat oven spekulaatioille

Monet kansanedustajat ovat myös suhtautuneet lainsäädäntöön ylenkatseisesti. Ilmoituksia on korjattu vielä vuotta myöhemmin. Pihlajamäen mukaan tilanne on vakava, koska se jättää varaa kaikenlaisille spekulaatioille.

- Joku syy salaamisen taustalla tietenkin on. Joko lahjoittavat tahot ovat halunneet salata lahjoituksensa tai kansanedustaja itse on jollain tavalla hävennyt lahjoituksen tekijää. Iso kysymys on myös se, onko taustalla olemassa kytköksiä, joiden ilmituloa nyt pelätään.

Transparency International -järjestö perustettiin 1990-luvun alkupuolella Saksassa, kun joukko liikemiehiä oli huolissaan kansainvälisissä liikesuhteissa esiintyvästä lahjonnasta. Sittemmin järjestö on laajentunut niin, että kansallisia alaosastoja on jo yli 80 maassa. Transparency Suomi perustettiin lokakuussa 2003.

Lue lisää:

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.