Mainos

Väärä sieni voi johtaa kuolemaan tai elinsiirtoon – runsas sato näkyy Myrkytystietokeskuksen puheluissa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Myrkytystietokeskukseen on tullut reilusti viime vuotista enemmän puheluita liittyen sienimyrkytyksiin. Lukemat vaihtelevat vuosittain ja Myrkytystietokeskuksesta kerrotaan, että soitot kertovat myös siitä, että metsissä on hyvä sienisato.

Vettä on saatu paikoitellen reilusti ja sienet ovat intoutuneet kasvamaan. Runsas sienisato on saanut myös sienestäjät liikkeelle, myös ne, jotka eivät välttämättä ole aivan varmoja siitä, mitä tuli poimittua mukaan.

Myrkytystietokeskukseen soitetaan, kun ensimmäiset oireet ilmestyvät.

Myrkytystietokeskuksen ylilääkäri Kalle Hoppu kertoo, että heinäkuussa keskus vastaanotti 61 prosenttia enemmän puheluita liittyen sieniin kuin viime vuonna ja elokuussakin 72 prosenttia viime vuotta enemmän.

– Heinäkuussa puheluita tuli 145 ja elokuussa 195 puhelua. Eli selvästi näkyy meillä nämä kaksi ilmiötä, sienet tulivat aikaisin ja että nyt niitä näyttää olevan paljon, sanoo Hoppu.

Hopun mukaan soittojen määrä vaihtelee vuosittain. Hän arvelee sen vertautuvan nimenomaan runsaaseen sienisatoon. Varmuutta ei ole asialle kuitenkaan saatu.

– Olen joskus yrittänyt etsiä semmoisia lukuja, joilla voisi verrata puheluiden määrää sienien esiintymiseen. Monien muiden aineiden osalta meillä on tarkkoja tietoja, esimerkiksi myyntitilastoja saatavilla. Ja jos kysyntä tai myynti nousee, niin meille tulee enemmän puheluja. Olen leikilläni sanonut, että nämä Myrkytystietokeskuksen kyselyluvut saattaa olla lähes parhaita tilastoja Suomen sienivuosista, sanoo Hoppu.


Sienisadosta on kyllä kaupallista tietoa, mutta valtaosan sienistä ihmiset poimivat itse omaan käyttöönsä ja nimenomaan niitä koskevat kysymyksetkin. Liki puolet kyselyistä koskee tuntemattomia sieniä.

– Ihmiset ovat huolestuneita tai epäilevät, että olisivat voineet syödä myrkyllistä sientä sen takia, että heillä on tuntunut jotain oireita sen syömisen jälkeen. Soittajilla ei ole selvää tietoa, mistä sienestä on loppujen lopuksi kysymys, kertoo Hoppu.

Hän sanoo, että tilanteet voivat olla todella hankalia, koska puhelimitse sienien tunnistaminen on vaikeaa. Ruotsissa ja Norjassa myrkytystietokeskuksissa työskentelee myös sieniasiantuntijoita, mutta Suomessa heitä ei ole.

Pienikin pala voi auttaa sienen tunnistamisessa

– Jos on jäljellä sieniä tai sienen puhdistusjätteitä voi ottaa yhteyttä paikalliseen sieniasiantuntijaan, joka voi sienen tunnistaa. Ja jos vielä sattuu olemaan yliopistollisia sienitutkijoita, niin he voivat vieläkin paremmin tunnistaa jäljellä olevasta, että mistä sienestä on kysymys. Toki sillä edellytyksellä, että kaikki sienet eivät ole sekaisin, sanoo Hoppu.

Mutta kyllä jo soitto Myrkytystietokeskukseen voi rauhoittaa.

– Jonkinnäköistä viitettä voi saada siitä, että karkeasti kuvataan minkälainen se sieni on ja minkälaisessa kasvupaikasta se on poimittu. Tiedetään, että tietyt sienet esiintyvät vain tietyntyyppisissä metsissä ja jotkut sienet eivät yleensä kasva hoidetuilla nurmikoilla ja niin edelleen, sanoo Hoppu.

Suomen vaarallisimmat: Valkokärpässieni ja suippumyrkkyseitikki

Hoppu muistuttaa, että kyselemällä voidaan parhaimmillaan tunnistaa sulkea pois kaikista vaarallisin sieni, valkokärpässieni.

– Aika pitkälti kysymys on siitä, että saadaan vaarallisimmat sienet suljettua pois. Ja jos on näitä vähemmän vaarallisia sieniä, niin oireitahan niistä tulee, mutta niitä hoidetaan oireen mukaisesti eikä niistä vaarallisia tilanteita pitäisi syntyä. Mutta olo voi olla hankala, sanoo Hoppu.

Suomessa henkeä uhkaavat sienet ovat ennen kaikkea valkokärpässieni ja suippomyrkkyseitikki. Myös korvasieni voi raakana aiheuttaa myrkytysoireita. Hyvin harva Suomessa kuolee sienimyrkytykseen. Ja jos joku kuolee, syynä selvästi useimmin on valkokärpässieni tai suippomyrkkyseitikki.

Myrkytystietokeskuksen tutkimusten mukaan vuosikymmenessä kuolee noin kaksi ihmistä sienistä johtuvaan myrkytykseen.

Myrkytys voi johtaa elinsiirtoon

Vakavista myrkytystapauksista voi selvitä elinsiirroilla. Valkokärpässieni aiheuttaa maksavaurioita ja suippomyrkkyseitikki munuaisvaurioita.

– Kun maksa alkaa pettää, voidaan tarvita nopeasti uusi maksa. Sen saaminen ei ole lyhyellä aikataululla itsestään selvää. Suippumyrkkyseitikin osalta tilalle tilanne on toisenlainen, koska se aiheuttaa munuaisvaurioita. Sitä voidaan hoitaa keinomunuaishoidolla, sanoo Hoppu.

Hän muistuttaa, että suippumyrkkyseitikin aiheuttaman munuaisvaurion oireet yleensä helpottavat jonkin ajan kuluttua ja vajaatoiminnasta voi toipua, mutta osalla potilaista vajaatoiminta muuttuu hiljalleen pahenevaksi munuaisten vajaatoiminnaksi, joka voi johtaa uudestaan keinomunuaishoitoon ja voi vaatia munuaisensiirron.

Vaikka Suomen metsissä harva sieni on tappavan myrkyllinen, voi lievemmätkin myrkytykset olla ikäviä. Hoppu muistuttaakin, että tärkeintä on tietää mitä poimii, ja tietää, että niiden syöminen on turvallista. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten tulisi opetella mitä sieniä voi poimia Suomen metsistä.

– Oma ongelmansa on vieraista kulttuureista tulevien ihmisten myrkytystilanteet, joka on tullut meille uutena ilmiönä. Eivät ihmiset mene metsään poimimaan mitä tahansa sieniä nälissänsä, vaan heidän omissa olosuhteissa tuntemiaan herkullisia sieniä etsimään. Ne voivat olla Suomessa hyvin harvinaisia ja muistuttaa Suomessa yleisiä vaarallisia sieniä hyvin paljon, sanoo Hoppu, mutta muistuttaa kuitenkin, että suurin osa myrkytyksen saaneista on kuitenkin suomalaisia.

Ruotsin myrkytystietokeskus on laatinut sienioppaita useilla eri kielillä juuri sen vuoksi, ettei sekaannuksia tapahtuisi.


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.