Mainos

Vähemmistökielten järjestöillä tiukkaa Venäjällä: ”Meidät pantiin ulkomaalaisagenttien listalle”

Karjalan tasavallasta tuleva Natalia Antonova osallistuu Lahdessa Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankonferenssiin. Kolmipäiväinen konferenssi ei päätä mitään, mutta sen symbolinen merkitys Venäjältä tulleille vähemmistöille on suuri.

Ensimmäinen ”Nuori Karjala” -kansalaisjärjestö toimi aktiivisesti reilut kaksikymmentä vuotta. Sitten tuli mutkia matkaan.

– Meillä on vähän monimutkainen historia. Järjestö lakkautettiin viime kesänä juuri siitä syystä, että meidät pantiin ulkomaalaisagenttien listalle.

– Tämän vuoden tammikuussa avattiin aivan uusi järjestö, juridisesti uusi, mutta niillä vanhoilla säännöillä, periaatteilla ja resursseilla toimiva järjestö.

Venäjän tilanne näkyy 

Janne Saarikivi on saapunut myös Lahteen. Kielten tutkijana vähemmistöjen asema Venäjällä on tullut väkisinkin tutuksi. Samoin kongressin historia.

– Venäjän sisäisen tilanteen kiristyminen heijastuu aika voimakkaasti näihin kongresseihin.

Kongressi järjestetään joka neljäs vuosi ja nyt on seitsemäs kerta. Paljon on tapahtunut matkan varrella.

– Elettiin sitä aikaa, että Neuvostoliitto oli juuri hajoamassa ja hieman myöhemmin sitten hajosikin. Elettiin tällaista heräämisen ja kiinnostuksen aikaa. Ihmiset kiinnostuivat suomalais-ugrilaisista juuristaan ja näitten kielten säilyttämisestä.

Ilmapiiri oli toiveikas. Toivottiin, että vähemmistökieliä puhuvien kansojen tilanne paranisi siinä samalla. Todellisuudessa näin ei käynyt.

– Mikä on tapahtunut näiden viimeisten kongressien aikana on, että ne ovat muuttuneet tällaisiksi jollain tavalla seremoniallisemmiksi tilaisuuksiksi, joissa ei enää pystytä tekemään mitään kovin radikaaleja resoluutioita.

– Eli näillä päätöksillä ei ole mitään merkitystä, mutta sillä, että tapahtuma pidetään, on suuri symbolinen merkitys. Ja sillä, että nämä eri ihmiset tulevat eri alueilta tänne.

Näkyvyys on tärkeää siksi, että toimitaan valtiollisella tasolla.

– He  edes jossain kansainvälisessä foorumissa esiintyvät tasavertaisina valtioita muodostavien kansojen kanssa.

Saarikiven mukaan delegaatioiden kokoonpano on kiinnittänyt huomiota.

– Paljon kritisoidaan sitä, että kongresseihin päästetään delegaateiksi ainoastaan sellaisia, jotka ovat nykyhallinnon kanssa aivan samaa mieltä. Moniäänisyys ei pääse aina kuulumaan näissä kongressidelegaatioissa tai -puheissa.

Vähemmistöjen ongelmat eivät kiinnosta

Natalia on kotoisin Petroskoista. Suuren Venäjän näkökulmasta Natalian ja muiden karjalantaitajien ongelmat tai edistymiset kielen säilyttämiseksi näyttävät mitättömiltä.

– Vaikka ne olisivat meille suuri asia. Venäjän mittapuussa me näytämme pienemmiltä kuin mitä me itse haluaisimme. Meidän päätavoitteena on Itämeren suomalaisten kielten ja kulttuurien ylläpitäminen. Näiden asioiden tärkeyden ymmärtää silloin, kun on vähemmistökielinen.

– Me saamme toimia avoimesti, mutta usein joku puute johtuu taloudellisista asioista. Mutta se koskee monia ihmisiä, jotka asuvat esimerkiksi taajamissa, kylissä...

– Olemme saaneet aikaiseksi kansalaisjärjestöjä ja liikkeitä ja ihmisiä kuuluu paljon niihin. Korostaisin, että saavutuksia on, mutta kuten sanoin, suuressa mittakaavassa ne näyttävät pieniltä.

Venäjän vaikutus

Venäjällä eläminen tarkoittaa sitä, että maassa maan tavalla.

– Elämme Venäjän maalla ja Venäjän lakien mukaan, mutta meillä on myös jotain omaa mitä ajamme eteenpäin. Se on ehkä mielenkiintoisempaa, kuin että olisi kantavenäläinen ja puhuisin vain yhtä kieltä.

Internetin kautta saa tietoa kielestä. Siellä voi myös opiskella. Netistä löytää vaikkapa sanakirjoja, musiikkia, runoja ja kirjallisuutta.

Ongelmana onkin puhuminen, sillä karjalaa puhutaan vain pienellä alueella ja puhujia on vajaat 70 000.

– Yritämme löytää paikkoja, seuroja, teemoja, tilaisuuksia, projekteja, hankkeita, missä kieltä saisi kuulla ja sitä saisi harjoitella.

– Kouluissa voi opetella oppiaineena. Olemme ajaneet jo vuosia sitä, että opetusta saisi karjalan kielellä, mutta tähän emme ole vielä päässeet.

Jotta siihen pääsisi, kannattaisi muuttaa Saarikiven mukaan turkkilaiskansojen hallitsemiin federaatioihin.

– Suomensukuisten kansojen koulutukselliset oikeudet toteutuvat parhaiten niiden omien kotitasavaltojen ulkopuolella, näissä turkkilaiskansojen hallitsemissa tasavalloissa.

– Ne ovat Venäjän sisäisen rakenteen kannalta vahvoja ja niillä on oma voimakas lainsäädäntö, joka ei ole täysin alisteinen federaatiotason lainsäädännölle.

Venäjällä eri alueet ovat hyvin erilaisia. Toisilla alueilla on toisia tiukempaa.

– Lähes mitään ei saa tehdä näillä vähemmistökielillä. Sitten taas toisilla alueilla on ihan kohtuullisia koulutuksellisia oikeuksia ja esimerkiksi mediaa on saatavilla näillä vähemmistökielillä.

Kuolevatko vähemmistökielet?

Vähemmistökielten kohtalo ympäri maailmaa vaikuttaa Saarikiven mukaan samankaltaiselta. Voimassa on kaksi vastakkaista suuntaa.

– Perinteiset puhujayhteisöt rapautuvat aika nopeasti esimerkiksi urbanisaation tai elinkeinomuutosten takia. Toisaalta sitten taas kaupunkilaisväestön ja sivistyneistön keskuudessa herää uusi kiinnostus koskien näitä kielivähemmistöjä ja niihin liittyviä identiteettejä.

Karjalan kieli on kuitenkin heikoilla.

Saarikivi arvioi Karjalan kielen olevan huonommassa asemassa kuin vaikkapa marin tai komin kielet.

– Se ei siirry perheissä kotikielenä, mutta en usko että sekään kokonaan kuolee. Sillä on joitakin nuoriakin puhujia ja kieleen on innostuttu sekä Suomessa että Venäjällä. Tällainen uuspuhujien sukupolvi tulee kompensoimaan vanhaa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.