Mainos

Vain englanti kelpaa – nuorten kielitaito uhkaa hiipua

Vaikka kansainvälistyvässä maailmassa kielitaitoa tarvittaisiin entistä enemmän, monen suomalaisnuoren kielitaito uhkaa jäädä erittäin kapeaksi.

Into kirjoittaa vieraita kieliä ylioppilaskokeessa on hiipunut viime vuosina, ja moni ylioppilas kirjoittaa vieraana kielenä ainoastaan pitkän englannin.

Saksan, ranskan ja espanjan kielen kirjoittaminen on viime vuosina hiipunut selvästi.

Saksan kirjoitti kaikista tämän kevään ylioppilaista runsaat 7 prosenttia, ranskan hieman yli neljä prosenttia ja espanjan runsaat kolme prosenttia. Into venäjän kirjoittamiseen on hienoisessa nousussa, mutta senkin kirjoittaa vain noin kolme prosenttia ylioppilaista.

Ruotsin kirjoittaa enää kolmannes pojista

Myös ruotsin kielen suosio laskee jatkuvasti. Pojista sen kirjoittaa enää noin kolmannes ylioppilaista, tytöistä noin kaksi kolmesta.

Monelle nuorelle riittääkin vieraista kielistä ainoastaan pitkän englannin kirjoittaminen. Tämän kevään suomenkielisistä ylioppilaspojista 60 prosenttia ei kirjoittanut mitään muuta itselleen vierasta kieltä.

Tytöistä pelkästään pitkän englannin kirjoitti noin kolmannes. Poikien ja tyttöjen erot kielten kirjoittamisessa ja opiskelemisessa ovatkin valtavia, ja varsinkin poikien kielitaito uhkaa köyhtyä.

Elinkeinoelämän keskusliitossa tilanteesta ollaan huolissaan.

– Oleellista on se, että mahdollisimman monipuolisesti erilaisia kieliä opiskellaan. Se tarkoittaa sitä, että mahdollisimman moni opiskelee suomen, ruotsin ja englannin lisäksi myös saksaa, venäjää, ranskaa tai muitakin kieliä omien mieltymysten mukaisesti, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo.

Moni nuori ajattelee, että muiden kielten lukemiseen riittäisi enemmän energiaa, jos ruotsia ei olisi pakko opiskella. Näin ajattelee myös moni poliitikko.

Kansalaisaloite Ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta kaatui viime kevättalvella sekä sivistysvaliokunnassa että eduskunnassa, mutta perussuomalaiset kannattivat aloitetta yksimielisesti.

– En missään tapauksessa ole ruotsin kielen oppimista tai opettamista vastaan. Olen itsekin lukenut sitä kahdeksan vuotta vaikkei ikinä uskoisi. Mutta kun meidän pitää olla mahdollisimman paljon tekemisissä myös ulkomaailman kanssa, monet muut kielet ovat paljon tärkeämpiä siinä mielessä. Ja kuitenkin voi valita myös ruotsin kielen jos niin haluaa, se on ehdottoman tärkeää, kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa (ps) sanoo.

Vaikka aloite pakkoruotsista luopumisesta kaatui, hallitusohjelmaan tehtiin kirjaus alueellisista kokeiluista, joissa pakollinen ruotsin opiskelu voitasiiin korvata jollain muulla kielellä.

– Ei pakkoruotsista olla luopumassa, mutta sen sijaan ollaan tekemässä kokeilua siitä, että esimerkiksi Itä-Suomessa voitaisiin kokeilla b-kielenä jotain toista kieltä. Itä-Suomessa se tarkoittaa käytännössä venäjää, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk) sanoo.

Puumala: Virkamiesruotsi jo lukioon

Hänellä on ehdotus, jolla intoa ruotsin opiskeluun voitaisiin lisätä.

Entäpä jos tulevaisuudessa nostettaisiin lukioissa merkittävästi  ruotsin kielen opiskelun motivaatiota niin, että sen virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukio-opinnoissa, Puumala pohtii.

– Nythän on niin, että lukiossa ei ole kovin paljon motivaatiota opiskella, kun ei tarvitse kirjoittaa. Ja sitten saattaa pahimmillaan olla niin, että kun virkamiesruotsi tulee myöhemmin vastaan, se ruotsin kieli on vähän niin kuin unohdettu ja siitä saattaa tulla jopa este valmistumiselle, Tuomo Puumala sanoo.

Kielten opiskelemisesta keskustellaan tänään SuomiAreena Special -ohjelmassa, jossa vieraana on opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.