Mainos

Vain kolmannes pojista kirjoittaa yo-ruotsin – lukioiden välillä huimia eroja

Ruotsin kielen valitseminen ylioppilastutkintoon on painunut ennätysalhaalle. Pojista ruotsin kirjoitti tänä keväänä enää kolmannes, tytöistä vielä seitsemän kymmenestä.

Kaikista ylioppilaista enää joka toinen (55 prosenttia) kirjoittaa ruotsin, kun vielä vuonna 2008 näin teki kolme neljästä (73), selviää ylioppilastutkintorekisteristä MTV Uutisille kerätystä aineistosta.

Romahdus 10 vuodessa

Kymmenessä vuodessa kiinnostus ruotsia kohtaan on suorastaan romahtanut. Vuonna 2005 ruotsi oli jo vapaaehtoinen, mutta siitä huolimatta sen kirjoitti 90 prosenttia ylioppilaista.

Erot ovat suuria myös lukioiden välillä eivätkä lukioiden sukupuolijakaumat tai maantieteellinen sijainti niitä kokonaan selitä. Suomenkielisistä päivälukioista jo 40 prosenttia on sellaisia, joissa alle puolet kirjoittaa ruotsin. Lukioita, joissa alle kolmannes kirjoittaa ruotsin on jo kolmisenkymmentä.

Ruotsinkielisissä lukioissa suomen toisena kotimaisena suorittaa edelleen hieman alle 90 prosenttia ylioppilaista.

Norssissa pojilla pohjalukemat

Joensuun normaalikoulun lukiossa ruotsia kirjoitettiin tänä vuonna selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin. Normaalikoulun 106 ylioppilaasta 44 kirjoitti ruotsin, yhteensä siis 42 prosenttia. Pojista ruotsin kirjoitti vain 17 prosenttia ja tytöistä 54 prosenttia.

Ruotsin opettaja Maarit Turunen pitää vuotta poikkeuksellisena, koska aiemmin lukio on päässyt noin 50 prosenttiin kirjoittajien määrässä.

- Meillä valitaan paljon reaaliaineita ja luonnontieteet ovat hallitsevia. Varmasti jokainen on keskustellut omista jatkotarpeistaan opinto-ohjaajan kanssa ja tehnyt ruotsin valinnat sen pohjalta, Turunen pohtii.

Vaikka poikien kirjoitusinto on vajonnut jo lähes olemattomaksi, Turunen pitää suurimpana huolena kielen kokonaistaidon tasoa.

- En ole huolestunut siitä, että niin moni jättää kirjoittamatta. Suurempi huoli on se, että lukiossa valitaan vain pakolliset kurssit ja seuraavan kerran ruotsi tulee eteen vasta jatko-opinnoissa. Silloin voi olla kieli ruosteessa, Turunen varoittaa.

“Mukava mutta tarpeeton”

Jere Lavikainen jätti ruotsin kirjoittamatta aivan tietoisesti.

- Ruotsi ei kuulu minun tulevaisuuteen välttämättä. Ihan se on mukava aine, mutta ei ole oleellinen.

Jatko-opintojen tarpeet sanelivat puolestaan Kiira Muttosen ainevalinnat.

– Kun katsoin valintaperusteita valitsin terveystiedon kun siitä on helpompi saada parempi arvosana ja vähemmällä työllä. Menin siitä missä aita on matalin, Kiira tunnustaa.

Monella opiskelijalla kysymys ei olekaan inhosta ruotsia kohtaan, vaan arkiset tarpeet.

- Täällä Joensuun seudulla venäjästä on enemmän hyötyä, Kiira pohtii.

Kontiolahdella ruotsin kesäkursseja

Naapurikunnassa Kontiolahdella ruotsia kirjoitettiin selvästi useammin. Lukion 43 tutkinnon suorittaneesta 27 kirjoitti ruotsin (63 prosenttia), pojista 57 prosenttia ja tytöistä 70 prosenttia. Tytöt kirjoittavat saman verran kuin tytöt maassa keskimäärin ja pojat keskiarvoa enemmän.

Kontiolahden lukiossa kielten opiskeluun panostetaan voimakkaasti.

- Pidämme ruotsin kirjoittajille jopa kesäkurssin. Katsoin juuri listaa ja siinä oli yli 30 nimeä jotka tulevat ensi elokuussakin viikkoa ennen koulun alkua kurssille, iloitsee rehtori Ilpo Saarelainen.

Opettajien ja koulun kädenjälki näkyy myös kielimatkoissa. Päättyvän lukukauden aikana niitä tehtiin Eurooppaan puolenkymmentä.

- Olemme korostaneet, että kielitaito on tulevaisuuden mahdollistaja. Olipa se sitten englanti, ruotsi, venäjä, saksa tai ranska, mikä tahansa, Saarelainen muistuttaa.

Kymppisuma ja ruotsin ällä

Kuusi ällää kirjoittanut ja 13 kymppiä lukion päättötodistukseen hankkinut nuori mies kiittelee koulunsa panostusta ruotsin kieleen.

- Sitä on tuettu koulussa. Esimerkiksi syksyllä on valmistavat kurssit ja siinä ei ihan älyttömästi tarvinnut edes lukea, kun koulussa tehtiin jo töitä kirjoitusten eteen, kertoo Tatu Piitulainen.

Liikunnasta ja fysiikasta Piitulaisen todistukseen tuli harmittavasti vain yhdeksikkö. Ruotsista tuli tietenkin ällä.

- Voin joskus asua tai opiskella Ruotsissa. Silloin kieltä tarvitaan.

Riina Murtonen vahvistaa, että ruotsi on Kontiolahden lukiossa hyvässä maineessa ja kirjoittajia on ollut runsaasti.

- Se on meidän toinen virallinen kieli niin kyllä sitä pitäisi osata, Riina miettii.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.