Mainos

Väitös: Asuinalue vaikuttaa nuoren opintouraan

Vanhempien koulutustason lisäksi myös tietyllä alueella asuminen ohjaa nuoren opintovalintoja. Perhetaustalla on kuitenkin kaikkein vahvin vaikutus koulutusuraan.

Timo Kauppisen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin asuinalueen ja perhetaustan vaikutuksia Helsingissä asuvien nuorten koulutusuriin. Tutkimuksesta käy ilmi, että ylioppilaaksi kirjoitetaan runsaammin sellaisilla alueilla, joissa asuu enemmän korkeasti koulutettuja. Länsi-Helsingissä tai keskustan alueella suoritetaan jonkin verran enemmän ylioppilastutkintoja kuin muualla. Näillä alueilla asuminen liittyy siis osittain siihen, että peruskoulun päättävä nuori valitsee lukio-opinnot.

Kauppinen selittää havaitsemaansa ilmiötä aikaisempien teorioiden avulla.

- Asuinalueen vaikutus liittyy toisaalta korkeasti koulutettuihin aikuisiin niin, että he saattaisivat olla jonkinlaisia roolimalleja. Toisen teorian mukaan korkeasti koulutettujen perheiden lapset jollain tavalla tartuttavat muihinkin alueen nuoriin asenteitaan tai valintojaan, Kauppinen miettii.

Yhdeksi alueen vaikutusta selittäväksi tekijäksi Kauppinen havaitsi tutkimuksessaan koulun.

- Korkeasti koulutettujen alueiden vaikutus näyttäisi osittain liittyvän siihen, minkälaisissa kouluissa niillä alueilla asuvat nuoret ovat olleet yläasteella, Kauppinen kertoo.

Ilmiö näkyi myös kouluissa, joiden oppilaat tulevat matalammin koulutetuista perheistä. Tällaisten koulujen oppilaat valitsevat opinahjokseen harvemmin lukion.

Perhetausta heijastuu etenkin peruskoulun arvosanoissa

Tulosten pohjalta Kauppinen pohtii koulujen erilaistumiskehitystä. Jos entistä useampi oppilas valitsee jo perusasteella jonkun muun kuin lähikoulun, alkaa syntyä tasoltaan selvästi erilaisia kouluja. Silloin peruskoulun alkuperäinen tavoite antaa kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet koulutukseen heikkenee.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Tilastokeskuksessa tehtyä yksilötason rekisteriaineistoa ja alueita kuvaavia tilastoja. Yksilöaineisto kuvasi vuosina 1991-1995 peruskoulun päättöiässä olleita helsinkiläisiä nuoria. Heitä oli kaikkiaan 10 906.

Tieto perhetaustan vahvimmasta vaikutuksesta nuoren peruskoulun jälkeisiin valintoihin on havaittu jo aikaisemmissa tutkimuksissa. Kauppisen mukaan perhetausta heijastuu etenkin peruskoulussa saatuihin arvosanoihin. Hyviä arvosanoja napsineet suuntaavat yleensä lukioon.

- Aika suuri osa perhetaustan vaikutuksesta selittyy sillä, että matalamman koulutustason vanhempien lapsilla on keskimäärin huonompi koulumenestys kuin paremmin koulutettujen vanhempien lapsilla, Kauppinen havainnoi.

Perhetaustan vaikutus näkyy selvästi tarkastellessa peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoja. Sellaisilla pojilla, joiden vanhemmilla oli enintään perusasteen koulutus, lukuaineiden keskiarvo oli keskimäärin 7,01. Sen sijaan korkeammin koulutettujen vanhempien pojilla lukuaineiden keskiarvo nousi 8,38:aan. Tytöillä vastaavat luvut olivat 7,61 ja 8,77.

- Näistä luvuista näkyy sosiaaliryhmien välisten erojen lisäksi se, että tytöillä on noin puoli numeroa parempi keskiarvo kuin pojilla. Tytöt suorittavat myös kaikkiaan enemmän ylioppilastutkintoja.

Kauppisen sosiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan tänään Helsingissä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.