Mainos

Vammaiset työllistyvät huonosti

Täysi työkyky ja pätevyys eivät likimainkaan takaa työnsaantia vammaiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön lukujen mukaan vammaisista vain noin viidesosa on työssä.

Valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteerin Sari Loijaksen mukaan työnantaja voi hylätä työnhakijan vamman vuoksi ilman seuraamuksia, koska mikään virallinen taho ei puolusta erityisesti vammaisten oikeuksia.

Loijaksen mukaan yksi työllistymisen suurimmista esteistä on pelko. Työnantajat pelkäävät, ettei vammainen suoriudu työssään, ja myös vammaiset itse saattavat olla epävarmoja omista taidoistaan.

Loijas katsoo, että ympäristön reaktiot ovat vaikuttaneet vammaisten omaan suhtautumiseen.

- Ympäristö on antanut palautetta, että vammainen ihminen ei ole työkykyinen eikä kuulu työmarkkinoille. Etenkään siinä tilanteessa, kun työtä ei ole edes niin sanotusti terveille ihmisille, Loijas selventää.

Kelan hitaus voi maksaa työpaikan

Pääsihteerin mielestä vammaisen työolosuhteiden järjestäminen ei ole ylitsepääsemättömän vaikeaa, koska työssä tarvitaan usein ihan samoja välineitä kuin arkielämässä. Esimerkiksi liikuntavammaisella on jo pyörätuoli.

Kansaneläkelaitos on velvollinen maksamaan muut työssä tarvittavat apuvälineet. Tyypillisiä apuvälineitä ovat esimerkiksi säädettävä pöytä, porrasluiska tai apukaide.

Loijas kiittelee apuvälineiden kehittynyttä tekniikkaa, mutta moittii välineiden pitkiä toimitusaikoja ja Kelan pitkää hakuprosessia.

- Ei työnantaja jää odottamaan sitä, että vammainen ihminen saa apuvälineet, vaan palkkaa tehtävään sellaisen ihmisen, joka pystyy aloittamaan työt heti. Sehän tässä on nurinkurista, että Kela ei myönnä apuvälineitä ennen kuin on työpaikka, mutta työpaikkaakaan ei voi oikein saada jos ei ole apuvälineitä, Loijas summaa.

Toimikunta pohtii lain uudistamista

Loijasta harmittaa, ettei nykyinen yhdenvertaisuuslaki riittävästi puolusta vammaisten oikeuksia. Myös vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta ovat voimattomia vammaisten syrjintätapauksissa.

Suomi allekirjoitti viime vuonna YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jossa korostetaan vammaisen oikeutta olla täysimääräinen osa yhteiskuntaa. Sopimusta ei ole vielä ratifioitu, mutta oikeusministeriön toimikunta pohtii, miten yhdenvertaisuuslakia voidaan uudistaa.

Valtakunnallinen vammaisneuvosto haluaisi Suomeen vammaisten tasa-arvolain sekä vammaisasiainvaltuutetun.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.