Mainos

Vanhempainvapaa ei jousta Suomessa

Suomessa alle 3-vuotiaiden lasten äidit käyvät harvemmin ansiotyössä. Kotihoidon tuella lapsia hoitavat lähes yksinomaan naiset.

Vanhempien mahdollisuudet vanhempainvapaaseen ovat Suomessa tuoreen selvityksen mukaan joustamattomampia kuin muissa Pohjoismaissa. Vapaa on käytettävä heti äitiysvapaan jälkeen, eikä siihen voi juurikaan yhdistää osa-aikatyötä. Useimmissa vertailussa mukana olleissa maissa vanhempainvapaata voi käyttää siihen asti kuin lapsi menee kouluun.

Tutkijoiden mukaan suomalainen järjestelmä vahvistaa sukupuolten välistä eriarvoisuutta sekä työelämässä että kotona. Heidän mukaansa Norja, Ruotsi ja Tanska ovat perhevapaiden aatelia, sillä niissä on pitkä, taloudellisesti hyvin tuettu ja joustava perhevapaa.

EU patistaa naisia töihin ja päivähoitoa kehitetään innolla juuri tästä syystä. Päivähoidon kehittämistä perustellaan myös lasten syrjäytymisen ehkäisyllä. Monissa Euroopan maissa lapset pistetäänkin mahdollisimman aikaisin päivähoitoon tai esikouluun.

Suomen politiikka poikkeaa kuitenkin tästä valtavirrasta. Suomessa esimerkiksi poikkeuksellisen suuri osa alle kouluikäisistä lapsista on kotihoidossa ja melko moni on kotona aina esikouluikään asti.

Alle 3-vuotiaiden lasten suomalaisäidit käyvätkin nykyään melko vähän ansiotyössä. Suomessa alle 3-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste oli noin 32 prosenttia kun se esimerkiksi Tanskassa, Ruotsissa, Hollannissa ja Portugalissa oli yli 70 prosenttia ja Itävallassa jopa yli 80 prosenttia.

Tutkijat arvostelevat myös nykyistä kotihoidon tukea ristiriitaiseksi etuudeksi. Parempana he pitäisivät mahdollisuutta käyttää kotihoidon tukea Norjan tavoin myös työpäivän lyhentämiseen. Perheissä, joissa on molemmat vanhemmat, yhden vanhemman pitäisi voida käyttää siitä ainoastaan puolet. Tällä haavaa kotihoidon tuella lapsia hoitavat lähes yksinomaan naiset.

Vanhojen ihmisten hoiva retuperällä

Yhteiskunnan vastuu pienten lasten hoivasta kasvaa tuoreen selvityksen mukaan selvästi monissa Euroopan maissa. Sen sijaan vanhojen ihmisten hoivaan ei ole satsattu juuri missään maassa yhtä paljon kuin lapsiin. Selkeä suunta on kuitenkin laitoksista kotihoivaan. Ratkaisuja haetaan myös rahallisista etuuksista, joilla iäkkäät ihmiset voivat ostaa itselleen palveluja.

Vanhusten hoiva ei kuulu missään maassa sosiaalipolitiikan "kovaan ytimeen", eivätkä sitä säätele EU-direktiivit. Tutkijat uskovat tilanteen kuitenkin muuttuvan, jopa nopeastikin. Kun naiset siirtyvät yhä enemmän ansiotyöhön ja eläkeikä nousee, puolison ja omaisten hoivalle jää entistä vähemmän mahdollisuuksia. Jo nyt useissa Euroopan maissa työssäkäyvillä aikuisilla on Suomea paremmat mahdollisuudet saada vapaata omaistensa hoitoa varten.

Suomessakin olisi tutkijoiden mielestä tarkasti pohdittava vanhusten koti- ja laitoshoivan tulevaisuutta. He kaipaavat joustavampia työn ja hoivan yhdistämisen malleja niin pienille lapsille kuin vanhoillekin ihmisille.

Professori Anneli Anttosen ja tutkija Liisa Soinnun raportissa on vertailtu 12 Euroopan maan hoivapolitiikkaa. Raportti on osa Stakesin hyvinvointivaltion rajat -hanketta.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.