Mainos

Vappu lauantaille, skål!

Viime viikon työmarkkinaratkaisu näyttää synnyttäneen sotatilan työmarkkinapomojen ja kirkon liperiporukan välille.

Työmarkkinajärjestöjen esitys kirkollisten juhlapyhien loppiaisen ja helatorstain siirtämisestä lauantaille näyttää saavan arkkipiispa Kari Mäkisen johdolla pappissäädyltä täystyrmäyksen. Elämä on kuulemma muutakin kuin kaupassakäyntiä, rahan kilinää, taloutta ja työuran jatkoa. Hiljentymistäkin tarvitaan.

Muutama rohkea kaapuniekka on jo esittänyt laittamattoman vasta-argumentin: myös ay-liikkeen jumaloima vappupäivä pitää siirtää jatkossa toukokuun ensimmäisen viikonlopun lauantaille.

Kannatetaan!

Siis kannatetaan kumpaakin ehdotusta, mutta erityisesti vapun siirtämistä.

Poliittisena tapahtumana - jota vasemmiston piirissä on pidetty uskonnollisiakin juhlia tärkeämpänä - vappu on menettänyt jo ammoin merkityksensä. Vasemmiston ja ay-liikkeen vappupuhujat pitävät torien nurkilla pakollisia, liturgisia vappupuheitaan yhä kutistuvalle yleisölle. Vappumarssit ovat kuolleet.

Käytännössä vappuista on tullut kansallinen ryyppyjuhla, joka vie kolme päivää putkeen:

1. Vappuaaatona kukaan ei tee mitään ja nautiskelu alkaa pomminvarmasti jo iltapäiväillä.

2. Vappu hurahtaa aamusta iltaan yhteiskunnan hyväksymässä humalatilassa.

3. Vapun jälkeinen päivä menee nollatuloksella, jos työpaikalle edes päästään.

Eli parhaimmillaan vapun siirtäminen toisi heti kolme kaivattua arkipäivää työurakeskustelun täytteeksi. Vapputorin krääsät ehtii myydä viikonlopunkin aikana.

Samalla lauantaille joutavat myös loppiaiset ja helatorstait. Syyt ovat osittain samat kuin vapunkin osalta. Kirkon puheet ovat muuttuneet niin ikään liturgisiksi ja mitäänsanomattomiksi. Kansalla ei ole hajuakaan juhlapyhien alkuperäisistä tarkoituksista - ja suurimmat voitot niistäkin kerää valtiollinen Alko.

Kirkollispyhien siirtäminen ei ole edes kummoinen asia, koska ne tulivat nykyisille paikoilleen vasta 1992 - jumalattoman riitelyn jälkeen.

Alunperin kirkolliskokous esitti ja eduskunta hyväksyi, että kirkkopyhät siirretään nykyisille paikoilleen vuoden 1987 alusta. Presidentti Mauno Koivistoa moinen tuhlaavaisuus ärsytti niin, että hän määräsi lakia vahvistaessaan lain voimaantulopäiväksi 1. tammikuuta 1992. Enää presidentti ei ohita eduskuntaa samalla tavalla, kun valtaoikeudet on niistetty. Mutta moni muistaa vielä ennenkuulumattoman riitelyn, kun Koivisto ja eduskunnan tuolloinen puhemies Erkki Pystynen (kok.) nokittelivat toisiaan arkipyhäkiistassa valtiopävien avajaisissa 1986.

Ehkä nyt on aika palata sekä taloudenpidossa että juhlapyhissä koivistolaiselle säästäväisyyslinjalle, vapulla ryyditettynä.

Niin niitä työuria jatketaan...

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.