Mainos

Vartiolaiva Merikarhu palasi kotiin Kreikan rajalta: "Lähes 300 ihmisen pelastustehtävä oli urani vaikein"

Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Merikarhu on palannut Suomeen rajavalvontavirasto Frontexin komennukselta Välimereltä. Merikarhu oli kevään ajan turvaamassa Kreikan ja Turkin välistä merirajaa, jonka yli on tullut ja pyrkinyt huomattava määrä siirtolaisia luvatta.

Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen kertoo, että tilanteen muuttumisen huomasi Merikarhulla selvästi: Kun alus tammikuun lopulla saapui Välimerelle, oli tehtäviä joka yö. Huhtikuussa tehtävien määrä alkoi vähetä merkittävästi.

Myös Frontexin mukaan Kreikkaan saapuvien siirtolaisten määrä romahti huhtikuussa peräti 90 prosenttia maaliskuuhun verrattuna.

Taustalla on EU:n ja Turkin välinen pakolaissopimus, jonka perimmäinen tavoite on tuhota salakuljettajien bisnesmalli Egeanmerellä ja ohjata tulijavirrat laillisille reiteille. 

Luukkosen mukaan myös Merikarhu sai kiinni salakuljettajia.

– Kolmessa tapauksessa otettiin kiinni neljä salakuljettajaa. Osoitimme heidät Kreikan viranomaisille.

Vaaratilanteita ei Luukkosen mukaan kehkeytynyt ja kaikki sujui oppikirjan mukaan. Salakuljettajia pyritään Luukkosen mukaan lähestymään pimeän turvin.

Siirtolainen hylkii salakuljettajaa

Salakuljettajan tunnistaminen on Luukkosen mukaan hyvin vaikeaa, sillä käytännössä henkilön syyllisyydestä täytyy olla hyvin varma, jotta hänen kiinni ottamisestaan voidaan tehdä päätös.

Luukkonen huomauttaa, että tuomiot salakuljettamisesta ovat melko kovia, ja kiinni otetut joutuvat suuriin hankaluuksiin.

Kaikki Merikarhun jäljittämät salakuljettajat olivat veneiden kuljettajia, mikä on käytännössä varmin keino tunnistaa salakuljettaja, sillä kuljettaja on vastuussa kuljettamistaan ihmisistä.

– Usein he käyttäytyvät siinä ihmisten joukossa eri tavalla. Ihmiset hylkivät salakuljettajaa. Hän ei juttele kenenkään kanssa, Luukkonen kuvailee.

300 ihmisen pelastus vaikein tehtävä

Luukkonen nimeää komennuksen ja myös uransa vaikeimmaksi pelastustehtäväksi Merikarhun reitille paluumatkalla Joonianmerellä osuneen veneen, jolta pelastettiin liki 300 ihmistä.

Luukkosen mukaan 20-metrisessä kalastusaluksessa oli pahasti ylilastia ja myös huonossa kunnossa olevia ihmisiä, sillä he olivat pidemmällä merimatkalla kuin ne, jotka lähtivät ylittämään merta Turkista Kreikkaan ja joita Merikarhun miehistö varsinaisella komennuksellaan tavallisesti tapasi.

– Heidän matkansa oli pidempi, joten he eivät olleet niin hyvässä kunnossa. Siellä kohtaa osa oli jo kantokunnossa. Kaikki eivät pystyneet omin jaloin kävelemään sieltä pois.

Mukana oli myös esimerkiksi viimeisillään raskaana oleva nainen, joka piti myöhemmin evakuoida helikopterilla alukselta.

– Vene oli raakasti ylikuormitettu, mikä tekee siitä merikelvottoman, koska painopiste muuttuu niin, että se voi kaatua. Myös meripelastustehtävät pitää hoitaa tietyllä tavalla, jotta alus ei pääse kaatumaan.

Evakuoidut ovat lähtöisin Afrikasta.

Puheet elintasopakolaisista särähtävät korvaan

Miehistöön kuuluva Tom Strandvall oli mukana Joonianmeren tehtävässä. Hänen mukaansa tehtävä erosi aiemmista jo siinä, että ihmisiä oli paljon enemmän.

– Meinasi käydä jopa ahtaaksi tämän laivan kansitilat sille väkimäärälle.

Strandvallin mukaan tilanne sujui oikein hyvin.

– Meillä oli joitakin tunteja aikaa valmistautua ja varautua, että tällainen tilanne on mahdollisesti tulossa.

Nähtyään, millaisessa hädässä ihmiset Välimerellä ovat, puheet elintasopakolaisista särähtävät Strandvallin korvaan.

– Ainakin nämä pääsääntöisesti tuntuivat siltä, että olivat hädänpaossa ja turvaa hakemassa.

Strandvallia oli vastassa äiti Liisa Strandvall, jonka mukaan paluun kunniaksi järjestetään juhlat jossakin vaiheessa.

– Tietysti äitinä olen erittäin ylpeä, että oma poika ja koko miehistö on pystynyt osallistumaan tällaiseen operaatioon, hän sanoo hymyillen.

"Ensin päästävä mökille"

Hämäläisen perhe oli vastassa Merikarhulla työskennellyttä isä Jouni Hämäläistä. Ikävä oli kova, vaikka miehistö tekikin vuoroja kahden viikon pätkissä.

Hämäläisen mukaan omat kännykät eivät aina toimineet, mutta sähköposti kulku koko ajan. Komennuksella tuli vastaan kaikenlaisia tilanteita yöllä ja päivällä.

– Ei ehkä ihan niin pahoja kuin kuvittelimme lähtiessä, hän kuvailee.

Hämäläinen aloitti Merikarhulla vasta vuodenvaihteessa ja joutui suoraan tiukkaan paikkaan Välimerelle.

Siitä huolimatta hän lähtisi milloin tahansa uudestaan.

– Ihan mahtava kokemus ja aivan mahtava miehistö.

Parin viikon loman jälkeen alkavat normivuorot kotimaan vesillä.
Ensin Hämäläisen perhe suuntaa kuitenkin lomanviettoon Kymenlaakson Vuolenkoskelle.

– Mökille on päästävä ensin, palaaja ilmoittaa epäröimättä kysymykseen lomasuunnitelmista.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.