Mainos

Varusmiehet tyytyväisiä palvelukseensa

Lähes kahdeksan kymmenestä ali- ja reserviupseerista uskoo kehittyneensä ihmisenä ja johtajana varusmiespalveluksensa aikana. 76 prosentille varusmiespalveluksen päättäneistä on jäänyt erittäin myönteisiä muistoja varusmiespalveluksesta.

Tiedot ilmenevät heinäkuun alussa palveluksensa päättäneille varusmiehille ennen kotiuttamista tehdystä loppukyselystä. Vastaajien kokonaismäärä on lähes 9500 varusmiestä.

Loppukysely otettiin käyttöön vuonna 1999 puolustusvoimien sisäiseksi seurantatyökaluksi. Kyselyn tulokset ovat rohkaisevia. Viime vuosina kehitystä on tapahtunut varsinkin fyysisessä koulutuksessa sekä johtaja- ja kouluttajakoulutuksessa.

Varusmiehet ovat arvostelleet palvelusaikansa asteikolla yhdestä viiteen, jossa ykkönen merkitsee heikkoa ja viisi erittäin hyvää.

Armeijassa vietetty aika saa arvosanan 3,8. Vastaavasti ryhmäkiinteys saa arvosanan 3,78, maanpuolustustahto 4,38 ja palvelusmotivaatio 3,62. Väitteen "Haluan suoriutua mahdollisimman hyvin palveluksesta" kanssa täysin samaa tai osittain samaan mieltä oli 77% varusmiehistä.

-Varusmiesten loppupalautteen systemaattinen seuranta osoittaa, että koulutuskulttuurimme on kääntynyt positiiviselle käyrälle. Tärkeintä on, että koulutettavien luottamus itseensä ja oman joukkonsa suorituskykyyn kehittyy samaan tahtiin, toteaa majuri, kasvatustieteen tohtori Vesa Nissinen Pääesikunnan koulutusosastolta.
Koulutusuudistuksen yksi keskeisimpiä muutoksia oli syväjohtamismallin käyttöönotto varusmieskoulutuksessa. Mallia Maanpuolustuskorkeakoulussa kehittäneen Vesa Nissisen mukaan varusmieskoulutuksessa huomioidaan entistä paremmin myönteiseen, kasvuhakuiseen ihmiskuvaan perustuva oppimiskäsitys.

Palveluspuvun päälle pukeminen ei surkastuta ihmisen aivoja. Vaikka koulutamme ihmisiä toimimaan äärimmäisissä oloissa, eivät oppimisen lainalaisuudet muutu, Nissinen toteaa.

- Sitoutuminen edellyttää koulutuksen tavoitteiden ymmärtämistä siis kouluttajalta kykyä perustella toiminnan syyt. On vain kovin helppoa tokaista alaisilleen "turpa kiinni". Mutta tämähän ei ole yksinomaan armeijan haaste, Nissinen muistuttaa.

Varusmiesjohtajista noin 70 % uskoo pystyvänsä hyödyntämään saamaansa johtaja- ja kouluttajakoulutusta siviilissä.

Nissisen mukaan koulutuksen vaativuutta voidaan edelleen lisätä. Vaativuus ei tarkoita niuhottavampia kouluttajia vaan nousujohteisuutta sekä haastavampia koulutuksen kokonaisjärjestelyjä ja älyllistä motivointia.

Tutkimusten mukaan johtajien itsenäisyys ja oma-aloitteisuus on kriittisin tekijä taistelussa menestymiselle. Näistä valmiuksista liene haittaa liike-elämässäkään, sanoo Nissinen.

Varusmiespalvelusta piti fyysisesti liian raskaana noin 10 %. Vastaavasti henkisesti liian raskaana palvelusta piti 15 % loppukyselyyn vastanneista.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.