Mainos

Varusmiesten kunto heikentynyt rajusti 30 vuodessa – "Huolestuttavaa yhteiskunnan kannalta"

Palveluun astuvien varusmiesten kunto on laskenut tasaisesti vuodesta 1975 lähtien, osoittavat tilastot alokkaiden kuntotesteistä. Kuntotestin tulosten huonontuminen kertoo Puolustusvoimien liikuntapäällikön mukaan huolestuttavasta yhteiskunnallisesta muutoksesta.

Liikuntapäällikkö, majuri Harri Koski Puolustusvoimista painottaa, että varusmiesten kuntotestien huonontuminen kertoo huolestuttavaa tietoa nuorten miesten terveydestä.

– Kyllä olen yhteiskunnallisesti huolissani. Meidän läpi käy niin iso massa, että se ennustaa aika hyvin yhteiskunnallista muutosta, Koski sanoo.

– Jos tämä kehitys jatkuu eikä korjausliikkeitä tapahdu, niin millaiset sairaskulut meillä on 10–15 vuoden päästä?

Yleiskunnon huonontuminen vaikeuttaa oikeiden miesten sijoittamista oikeisiin tehtäviin, mutta Suomen puolustuskykyyn tilanne ei Kosken mukaan vielä ratkaisevasti vaikuta.

– Ei tilanne vielä hälyttävä ole. En näkisi vielä mitään huolta siitä, etteikö taistelussa pärjättäisi niillä joukoilla mitä meillä nyt on.

Puolustuskykyyn vaikuttaa varusmiehen fyysisen kunnon lisäksi myös monet muut tekijät. Fyysisyys on merkittävää lähinnä jaksamisen kannalta, mikä on pitkässä taistelutilanteessa tärkeä tekijä.

Kuntotestiin uudistus vuonna 2011

Varusmiehille palveluskauden alussa pidettävä kuntotesti ei kuitenkaan ole pysynyt muuttumattomana. Viimeksi lihaskuntokoetta uudistettiin merkittävästi vuonna 2011.

Kokeesta poistettiin leuanveto- ja selkälihastestit. Lisäksi nykyiseen kuntotestiin kuuluvat Cooperin testinä tunnettu 12 minuutin juoksutesti, etunojapunnerrus, vauhditon pituushyppy ja istumaannousuin tehtävä vatsalihastesti.

– Nämä ovat yksinkertaisia testejä, joilla on todistettu olevan paras korrelaatio niihin voimaominaisuuksiin, joita haemme.

Testin yksinkertaistamisella on Kosken mukaan haettu testiä, joka on mahdollisimman helppo toteuttaa suurelle massalle. Valikoidut liikkeet kertovat kattavasti varusmiehen lihaskunnosta ja juoksutestiä käytetään kestävyyden kartoittamiseen.

Kestävyyttä mittaava Cooperin testin tuloksia on tilastoitu jo vuodesta 1975 lähtien. Testin keskiarvotulokset ovat olleet pitkälti laskusuuntaisia vuodesta 1979 lähtien. Suurin romahdus tapahtui vuosien 1996–1999 välillä.

Kun vuoden 1979 varusmies juoksi 12 minuutissa keskimäärin 2760 metriä, parikymmentä vuotta myöhemmin keskivertotulos oli enää 2460 metriä. Tilastointihistorian huonoin tulos on viime vuodelta, jolloin tulokseksi jäi 2423 metriä.

Samaan aikaan kiitettävän tuloksen saavien määrä on romahtanut ja huonon tuloksen saavien määrä on vastaavasti kasvanut. Viime vuonna kestävyystestissä kiitettävään tulokseen ylsi enää 6,7 prosenttia varusmiehistä, kun huippuvuonna 1979 samaan ylsi useampi kuin joka neljäs. 

Varusmiesten Cooperin testin keskiarvot 1975–2015

Vuonna 2015 hieman reilu neljännes sai Cooperin testissä huonon tuloksen, vaikka vuoden 2011 uudistuksen yhteydessä juoksutestin arvosteluasteikkoa löyhennettiin. Ennen tyydyttävän ja huonon tuloksen raja kulki 2200 metrissä, mutta nykyisin raja on laskettu 1950 metriin.

Kosken mukaan kestävyystestin tulosten romahtamisen syynä on monta yhteiskunnallista tekijää.

– Suurimpina syinä on varmasti arkiliikunnan vähentyminen ja elintapojen muutos. 

– Toisaalta keskiarvoa tarkastellessa tulee muistaa, että edelleen on myös hyvin paljon liikkuvia nuoria, mutta valitettavasti huonokuntoisten määrä on kasvussa.

Koski pitääkin muutosta yhteiskunnallisena haasteena. Kuntotestien huonontumisten ohella myös varusmiesten keskipaino on ollut tasaisessa nousussa vuodesta 1993 lähtien. Samalla alokkaiden keskipituus on pysynyt lähes muuttumattomana.

Varusmiesten keskipituus ja -paino 1993–2015

Kun vuonna 1993 palveluksensa aloittava varusmies painoi keskimäärin hieman vajaat 71 kiloa, vuonna 2015 keskimääräinen paino oli noussut jo 77,5 kiloon.

Koski painottaakin, että tilastoilla halutaan erityisesti kertoa yhteiskunnalle, että muuallakin kuin varusmiespalveluksen aikana tulisi tehdä ratkaisuja väestön kunnon heikentymisen hillitsemiseksi.

– Palvelusaika kestää kuitenkin vain sen 5,5–11,5 kuukautta. Ei sen aikana vielä mitään ongelmaa ratkaista.

Erikoiskoulutuksiin riittää hyväkuntoisia

Yleisestä kunnon huonontumisesta huolimatta erikoiskoulutusten kuntotestien rajoja ei ole Kosken mukaan tarvinnut alentaa. Esimerkiksi kovaa kuntoa vaativaan laskuvarjojääkärikoulutukseen riittää edelleen kovakuntoisia hakijoita.

– Puolustusvoimien palvelukseen astuu vuosittain 20 000–23 000 henkilöä, joista hyväkuntoisia on vähintään 7–8 prosenttia. Eli kyllä sieltä erittäin hyväkuntoisiakin koulutettavia löytyy.

Hyvä uutinen on se, että erityisesti heikompikuntoisten fyysinen kunto kasvaa erityisesti alun peruskuntokauden aikana. Sen sijaan erikoiskoulutus- ja johtamiskoulutuskausilla kunto ei kehitykään enää yhtä hyvin.

– Siinä suhteessa meillä on vielä kehitettävää. Toki tähän vaikuttaa fyysisten tekijöiden ohella sosiaaliset ja psyykkiset tekijät. Pelkkä liikuntakoulutus, tai sen laatu, ei pelkästään ratkaise.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.