Mainos

Vastavalitut seurakuntapäättäjät karsastavat homoparien vihkimistä

Vastavalitut seurakuntien päättäjät eivät kannata homoparien vihkimistä. Nuorisotyö koetaan tärkeimmäksi tehtäväksi.

Viime sunnuntaina seurakuntiin valituista päättäjistä vain 31 prosenttia sanoo, että kirkon tulisi vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja. Sen sijaan vihkimistä vastustaa lähes puolet valituista kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen jäsenistä. Selkeä kanta puuttui 23 prosentilta läpimenneistä ehdokkaista.

Valittujen luottamushenkilöiden kannat ovat samoilla linjoilla kuin luterilaisen seurakunnan pappienkin. Kirkon mukaan homoparien vihkimistä vastustaa papeista noin puolet. Noin kolmannes papeista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kirkon tulisi vihkiä homopareja.

”Pääkaupunkiseudun kirkollisen elämän todellisuus on aivan erilainen”

Seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen toteaa vaalien osoittaneen erityisesti sen, että eri puolilla Suomea kirkkoon suhtaudutaan eri tavoin.

– Vaalit osoittivat, että pääkaupunkiseudun kirkollisen elämän todellisuus on aivan erilainen kuin muualla Suomessa, Leppänen toteaa.

Pääkaupunkiseudulla uudistusmielisten Tulkaa kaikki -liike vahvisti asemiaan todella paljon, kun taas maaseudulla maltilliset vahvistivat omia asemiaan. Sen myötä Leppänen uskoo, että seuraavan neljän vuoden aikana dialogi kirkoissa tulee lisääntymään merkittävästi.

Rahasta samaa mieltä

Seurakuntien tärkeimmistä tehtävistä ja talousasioissa valitut päättäjät ovat hyvin saman mielisiä. Noin 80 prosenttia valituista päättäjistä olisi valmis myymään seurakunnan kiinteistöjä ja muodostamaan seurakuntayhtymiä, mikäli seurakuntien talous heikkenee.

Yli puolet valituista olisivat valmiita myös nostamaan kirkollisveroa, jos seurakunnan taloustilanne on heikko. Kriittisesti valitut suhtautuivat seurakunnan toiminnan leikkaamiseen ja työntekijöiden vähentämiseen.

- Monissa seurakunnissa on talousongelmia, se on selvä. Vaaleissa näkyi se, että ehdokkaat olisivat valmiita luopumaan kaikesta muusta ennemmin kuin toiminnasta. Varmaa on kuitenkin se, että toimintaakin joudutaan paikka paikoin supistamaan, Leppänen sanoo.

Seuraavan neljän vuoden aikana tehdään päätös siitä, millainen seurakuntien rakenne tulevaisuudessa tulee olemaan. Toukokuun kirkolliskokoukseen ollaan tuomassa esitystä siitä, että nykyisten yli 400 seurakunnan sijaan Suomessa olisi jatkossa 80 seurakuntayhtymää, joihin seurakunnat kuuluisivat. Leppäsen mukaan lopullinen päätös ei luultavasti tule olemaan aivan yhtä radikaali, sillä esitys on jo nyt saanut vastusta.

- Selvää on kuitenkin se, että neljän vuoden aikana seurakuntien rakenne tulee muuttumaan.

Lapset ja nuoret etusijalla

Valtaosan valituista luottamushenkilöistä mukaan seurakunnan tärkein tehtävä on lapsi- ja nuorisotyö. Valitut ehdokkaat kokevat tärkeimmäksi vaikutusmahdollisuudeksi seurakunnan toiminnan, jumalanpalveluselämän ja hengellisen toiminnan suunnittelun sekä vaikuttamisen seurakunnan taloudenhoitoon.

Diakoniatyön resursseja valitut luottamushenkilöt suuntaisivat erityisesti perheiden tukemiseen kriiseissä sekä yksinäisten ja sairaiden auttamiseen.

Seurakuntavaaleissa valittiin yhteensä 8500 luottamushenkilöä seurakuntiin ja seurakuntayhtymiin. Tiedot perustuvat seurakuntavaalien vaalikonetilastoon. Vaalikoneen kysymyksiin vastasi noin 60 prosenttia valituiksi tulleista luottamushenkilöistä. Äänestysprosentti koko maassa oli 15,5 prosenttia.

Niistä valituista, jotka ovat nimenneet lähimmän puolueensa, suurin osa on keskustalaisia, 23,6 prosenttia. Seuraavaksi eniten luottamushenkilöiden puoluetaustoissa näkyvät Kokoomus (15 prosenttia) sekä SDP (8,3 prosenttia).

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.