Mainos

VATT: ”Parhaat lukiot” löytyvät maalta

Suomen parhaat lukiot löytyvätkin maalta, kertoo tänään julkaistu tutkimus. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT selvitti, mikä on lukioiden tuottama ”arvonlisä” ylioppilastutkintotuloksiin. Tutkimuksessa löydettiin laatueroja, mutta ne ovat merkittäviä vain ääripäiden välillä.

Maastamme löytyy kolme suomenkielistä ”maalaislukiota”, jotka ovat tutkimuksen mukaan olleet tällä vertailutavalla parhaan 5 prosentin joukossa yhtäjaksoisesti vuodesta 2008. Vastaavasti heikoimman 5 prosentin joukossa on ollut seitsemän pientä suomenkielistä lukiota.

Nämä lukiot ovat olleet parhaan viiden prosentin joukossa vuodesta 2008:

- Mynämäen lukio

- Leppävirran lukio

- Reisjärven lukio


 - Svenska Samskolan i Tammerfors (parhaan 17 prosentin joukossa ruotsinkielisistä lukioista).

Nämä lukiot ovat olleet heikoimman viiden prosentin joukossa vuodesta 2008:

- Konneveden lukio

- Merikarvian lukio

- Pälkäneen lukio

- Rautjärven lukio

- Harjavallan lukio

- Mouhijärven lukio

- Langinkosken lukio (lakkautettu)


- Närpes gymnasium (heikoimman 17 prosentin joukossa ruotsinkielisistä lukioista)

- Vörå samgymnasium (heikoimman 17 prosentin joukossa ruotsinkielisistä lukioista)

Ruotsinkielisellä puolella VATT:n tutkimus listaa kolme lukiota, yksi on ollut parhaan ja kaksi heikoimman 17 prosentin joukossa vuodesta 2008.

Ääripäät kaukana toisistaan, välissä hyvin tasaista

 Tutkimuksen keskeisin tulos on, että kunakin vuonna parhaiden ja huonoimpien lukioiden välillä näyttää olevan merkittäviä laatueroja. Eli jos sama oppilas olisi mennyt parhaan arvonlisän tuottavaan lukioon, hänen ylioppilastutkintonsa arvosanojen keskiarvon olisi voinut olla yhden arvosanan verran suurempi kuin heikoimmissa lukioissa. Esimerkiksi niin, että saman taustan omaava lukiolainen kirjoittaisikin keskimäärin eximian paperit magnan sijaan.

Näin VATT vertaili

VATT:n tutkimuksessa on mitattu lukioiden tuottamaa arvonlisää ylioppilastutkintotuloksiin. Mukaan on otettu vuosien 2002-2013 ylioppilastutkintotulokset (kunkin ylioppilaan tutkinnon arvosanojen keskiarvo). Yhteisvalinta-aineistosta on otettu ylioppilaiden lähtötaso eli peruskoulun arvosanat sekä lähtökoulu (yläkoulu). Pienten lukioiden osalta pyritty pienentämään epävarmuuksia pienentämällä niiden arvonlisäarviota kohti keskiarvoa. 

Merkittäviä eroja löytyi kuitenkin vain aivan jakauman ääripäissä olevien koulujen välillä. Suurinta osaa kouluista ei voida tutkimuksen mukaan tilastollisesti erottaa toisistaan, eikä siis asettaa luotettavasti paremmuusjärjestykseen.

Osa jonain vuonna parhaiten tällä mittarilla menestyneistä lukioista menestyy seuraavana vuonna heikommin, mutta osa eroista on pysyvämpiä. Perinteiset suurten kaupunkien eliittilukiot ovat raportin mukaan keskitasoa, niiden menestys tuloksissa selittyy pitkälti valikoituneen oppilasaineksen perusteella.

Tutkimuksessa ei listata kaikkia Suomen päivälukioita, mutta muutama sellainen, joissa menestys tällä mittarilla on ollut hyvää tai heikkoa vuodesta 2008 lähtien.

Raportissa myönnetään, että lukiovaikutusarvioiden tulkintaa hankaloittaa lisäksi se, että osa havaituista lukioiden välisistä laatueroista voi olla valikoitumisen aiheuttamia näennäisiä eroja. Tätä ei voitu täysin tyydyttävästi selvittää käytettävällä aineistolla ja sitä olisi tutkijoiden mukaan jatkossa syytä tutkia vielä tarkemmin.

Raportissa ei myöskään oteta kantaa siihen, mistä tarkalleen koostuu ”arvonlisä”, jota lukioissa vaihtelevasti tuotetaan. Kyse voi olla opetuksen laadusta, mutta myös oppilaiden motivaatioeroista.

Pienet lukiot pärjäävät tällä mittarilla

Mistä sitten löytyvät ne lukiot, jotka tuottavat parhaan arvonlisän ylioppilastutkinnon arvosanoihin? Lyhyesti: maalta, ainakin suomenkielisissä lukioissa. Raportissa listatut Mynämäen, Leppävirran ja Reisjärven lukiot ovat kaikki pieniä, kunnan ainoita lukioita, joihin ei juuri voida valita oppilaita vaan sinne menevät ne, jotka lähiseudulla lukioon haluavat. Näistä Mynämäki nostetaan raportissa vielä erikseen esille, se on ollut eniten arvonlisää tuottavien lukioiden listalla koko raportin tarkastelujakson ajan eli vuodesta 2002.

Myös MTV Uutisten vertailuissa on kiinnitetty huomiota siihen, että muutama pieni ”maalaislukio” pärjää vertailuissa hyvin, eikä sitä voi selittää oppilaiden taustalla.

VATT:n tutkimuksessa listataan myös seitsemän lukiota, jotka ovat vuodesta 2008 asti olleet aina heikoimman viiden prosentin joukossa. Nekin ovat suurimmaksi osaksi kunnan ainoita lukioita: kuten Konneveden, Merikarvian, Pälkäneen ja Rautjärven lukiot. Mukana on myös Harjavallan kaupungin ainoa lukio ja yksi kolmesta Sastamalan lukioista eli Mouhijärven lukio sekä jo 2012 lakkautettu kotkalainen Langinkosken lukio.

Tutkimuksessa ruotsinkieliset lukiot on erotettu. Niistä esiin nostetaan ylimpään kuudesosaan vuodesta 2008 kuulunut  Svenska Samskolan i Tammerfors ja alimpaan kuudesosaan kuuluvat Närpes gymnasium ja Vörå samgymnasium.

Peruskoulun arvosanat eivät ole hyvä lähtötason mittari

VATT:n tutkimuksessa on pyritty löytämään eroja lukioiden välillä sen mukaan, mikä arvonlisä tulee itse lukiosta eli mikä on ylioppilastutkintotulosten suhde siihen lähtötasoon, joka opiskelijoilla on lukioon tullessaan.

VATT:n tutkimus vs. MTV Uutisten tekemä vertailu

 VATT:n raportissa kritisoidaan tiedotusvälineiden tekemiä ylioppilastutkintotulosten vertailuja liian suppeina.. VATT:n mukaan kritiikkiin on aihetta erityisesti, jos tiedotusvälineiden vertailuissa väitetään, että erot tulosten välillä kertovat lukioiden laadusta.

 MTV Uutiset on tehnyt ylioppilastutkintotulosten vertailua vuosina 2002-2005 sekä vuodesta 2008 alkaen. Vertailussa on laskettu lukiokohtaiset keskiarvot kaikkien ylioppilastutkinnon suorittaneiden puoltoäänistä (kaikkien arvosanojen pisteiden summa). Vertailussa ei ole otettu huomioon opiskelijoiden ns. lähtötasoa eikä toisaalta väitetty vertailun kertovankaan siitä, onko lukioiden opetuksen laadussa eroja vai ei. Vertailussa kerrotaan yksiselitteisesti vain se, minkälaisia keskimääräisiä tuloksia eri lukioissa on. Kuten useissa tutkimuksissa on osoitettu (myös VATT:n tänään julkaisemassa), peruskoulun arvosanat ovat huono lähtötason mittari. Peruskoulun arvosanat eivät ole vertailukelpoisia valtakunnallisesti.

Raportissa tehdään kuitenkin selväksi, että pelkästään peruskoulun arvosanat eivät riitä mittaamaan lähtötasoa. Syy on se, että peruskoulun arvosanat eivät ole vertailukelpoisia. Yhdessä koulussa annettu kahdeksikko voi olla aivan eri asia kuin toisen koulun vastaava arvosana.

Tästä syystä raportissa on lukioiden antamaa arvonlisää laskettu ottamalla huomioon se, mistä yläkoulusta lukion oppilaat ovat. Ilman tätä lukioiden väliset erot näyttäytyisivät aivan liian suurina.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.