Mainos

Vauvoja syntyy entistä vähemmän - väestö kasvaa ulkomailta

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi 58 120 lasta viime vuonna. Syntyneiden määrä laski kolmatta vuotta peräkkäin. Ennakkoväkiluku vuoden 2013 lopussa oli 5 450 614.

Muuttovoitto ulkomailta on yhä suurempi tekijä väestön määrän kasvussa, sillä jo 71 prosenttia väestönkasvusta oli muuttovoittoa. Vuonna 2013 maamme väkiluku kasvoi 23 940 henkeä, mikä on 1 470 henkeä vähemmän kuin vuonna 2012.

Vuoden 2013 ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen 30 300 henkeä ja Suomesta ulkomaille 13 300 henkeä. Muuttovoitto kansainvälisestä muutosta oli siis 17 000 henkeä.

Maahanmuuttoja oli 980 ja maastamuuttoja 550 vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 7 860 ja maastamuuttajista 9 280.

Vuoden aikana syntyi 58 120 lasta, mikä on 1 370 lasta ja 2,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Kuolleiden määrä oli 51 190 ollen 520 henkeä ja 1,0 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli 6 940 henkeä.

Kuntien välisiä muuttoja viime vuonna kertyi ennakkotietojen mukaan 265 070. Kuntien väliset muutot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 10 900 muutolla vuoden 2013 kuntajaon mukaan.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2013 seuraavissa maakunnissa: Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Ahvenanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Kanta-Häme.

Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 18 190 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 3 540 henkeä.

Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 11,5 promillea. Pirkanmaan suhteellinen väestönkasvu oli toiseksi suurinta, 7,1 promillea.

Kainuu menettää väkeä

Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savon maakunnassa, joka menetti väkiluvustaan 930 henkeä. Kainuun väkiluku väheni 700 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio.

Suhteellisesti suurin väestötappio oli Kainuun maakunnassa, 8,7 promillea, ja toiseksi suurin Etelä-Savossa, 6,1 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 11 350 henkeä, ja Pirkanmaa, 2 500 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat myöskin Uusimaa, 7,2 promillea, ja Pirkanmaa, 5,0 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Kainuun maakunnassa, 430 henkeä, ja Lapin maakunnassa, 220 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Kainuun maakunnassa, 5,4 promillea väestöstä, ja toiseksi suurin Keski-Pohjanmaalla, 2,1 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden aikana 122 290. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo ja Ahvenanmaa.

Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 4 170 henkeä, ja Pirkanmaalla, 1 550 henkeä. Molemmissa maakunnissa myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta, Pirkanmaalla 3,1 promillea ja Uudellamaalla 2,6 promillea väestöstä.

Maakuntien välisen muuton muuttotappio oli sekä määrällisesti että suhteellisesti suurinta Kainuun ja Lapin maakunnissa. Lapissa muuttotappio oli 820 henkeä eli 4,5 promillea väestöstä ja Kainuussa 700 henkeä eli 8,7 promillea väestöstä.


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.