Mainos

Selvitys: Venäjän uhitteleva ulkopolitiikka on korvannut uudistukset, Suomen on panostettava länsiyhteistyöhön

Tuoreen selvityksen mukaan Suomi tarvitsee lisää yhteistyötä läntisten kumppaneiden kanssa ja oman yhteiskunnan vahvistamista Venäjän muodostamiin riskeihin varauduttaessa.

Suomen täytyy pitää aktiivisesti kiinni turvallisuuspoliittisesta liikkumavarasta, jota Venäjä pyrkii kaventamaan, Ulkopoliittisen instituutin selvityksessä päätellään.

Tutkijoiden mukaan Venäjän ulkopolitiikan muutos on sidoksissa maan itsevaltaiseen hallintojärjestelmään. Tarpeellisia talouden ja yhteiskunnan uudistuksia ei toteuteta, koska ne uhkaisivat valtaeliitin asemaa. Sen sijaan pyritään vahvistamaan perinteisiä ja uusia uhkakuvia sekä osoittamaan syylliset talousongelmiin Venäjän rajojen ulkopuolelta.

– Viimeistään Ukrainan konfliktin aikana on tullut selväksi, että Venäjän etujen puolustamisen verhoon puettu mutta naapurimaiden kannalta uhitteleva ja aggressiivinen ulkopolitiikka on ottanut uudistuspolitiikan paikan Venäjän politiikassa, selvityksessä todetaan ja arvioidaan muutoksen olevan suhteellisen pysyvä.

Ulkopuolisten toimijoiden on selvityksen mukaan hyvin vaikea vaikuttaa Venäjän politiikkaan ja sen toimintalogiikkaan.

Ulkopoliittisessa instituutissa tehty selvitys Venäjän muuttuvasta roolista Suomen lähialueilla on tehty osana valtioneuvoston selvitystoimintaa. 

Energiahankkeet ovat politiikkaa 

Selvityksessä käydään järjestelmällisesti läpi Venäjän muuttuneen ulko- ja sotilaspolitiikan piirteitä sekä niiden muodostamia riskejä Suomen kannalta. Lisäksi tutkijat ovat kirjanneet toimenpidesuosituksia riskien pienentämiseksi Suomen kannalta.

Suomalaisten toimijoiden ei esimerkiksi pitäisi tehdä nykytilanteessa strategisia suurinvestointeja Venäjälle. Selvityksen mukaan Venäjän haluttomuus uudistua ja markkinoiden toimimattomuus tarkoittavat, etteivät ongelmat poistu edes talouspakotteiden mahdollisesti purkautuessa.

Pyhäjoen ydinvoimala ja Nord Stream II -kaasuputki ovat selvityksen mukaan esimerkkejä hankkeista, joissa Venäjä pyrkii käyttämään ulkomaiden riippuvuutta sen luonnonvaroista ja energiasta osana ulkopolitiikkaa. Tämän yhteyden ymmärtämistä olisi tutkijoiden mukaan Suomessa syytä parantaa.

Kahdenvälistä keskusteluyhteyttä Suomen ja Venäjän välillä pitää tutkijoiden mukaan ylläpitää, mutta ennalta EU-maiden kanssa koordinoiden.

– Omin päin Venäjän kanssa harjoitettu kahdenvälinen politiikka ilman eurooppalaista ankkuria asettaisi Suomen riskialttiiseen asemaan, tutkijat kirjoittavat.

Puolustuksen osalta Suomen kannalta järkevää politiikkaa on tiivistää yhteistyötä läntisten kumppaneiden kanssa "kaikilla tasoilla" sekä ylläpitää omaa puolustuskykyä. Lisäksi tärkeää on keskustella avoimesti turvallisuuspolitiikasta ja pitää auki mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.