Mainos

Venäjä-uhka puhuttaa somessa – Puolustusministeri Niinistö: Kommentit mieluiten turvallisuusselvityksen jälkeen

Puolustusministeri Jussi Niinistö ei halua lähteä tuomariksi armeijan "Venäjä uhka vai ei"-keskusteluun. Niinistö toivoisi keskustelun alkavan mieluiten sitten, kun Suomen turvallisuusselvitykset on tehty.

Keskustelu Venäjä-uhasta sai Suomessa alkunsa siitä, kun Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström arvioi Ruotsin "voivan olla sodassa muutaman vuoden sisällä"

Maavoimien operaatiopäällikkö Petri Hulkko kiirehti sanomaan, että Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa Venäjän suunnasta.

Majuri James Mashari puolestaan arvosteli sosiaalisen median välityksellä Suomen"impivaaralaista" keskustelukulttuuria, jossa ei uskalleta sanoa asioita ja uhkia ääneen.

Puolustusministeri Niinistö kunnioittaa ammattisotilaiden sananvapautta, mutta peräänkuuluttaa harkintaa sen käytössä.

– Tietenkin se on puolustusvoimain asia miettiä, että minkä tyyppiset ulostulot palvelevat myös puolustusvoimien etua, koska on luonnollista, että yksi viesti ulospäin on huomattavasti tehokkaampaa kuin hajanainen viestintä. 

Puolustusministeri haluaisi myös odotella selontekoja. Työpöydällä on ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Nato-selvityksineen ja vielä jatkoksi puolustusselonteko.

– Kannattaa pitää jalat maassa. Niistä saadaan sitten polttoainetta ja punnittua tietoa ja tilannetietoisuutta on silloin tarjolla eli ihan tällaisen some-keskustelun pohjalta ei kenenkään kannata tehdä suurempia johtopäätöksiä. 

Turvallisuusympäristön muutos

Suomen virallinen linja on siis se, että Venäjä ei muodosta Suomelle minkäänlaista sotilaallista uhkaa. Nykyisin kuitenkin tilanteet muuttuvat nopeasti, sen myöntää Niinistökin.

– Se kyllä on huomattu, että päätöksentekokyky idässä on huomattavasti nopeampi kuin lännessä, sanoo Niinistö.

– Tietenkin seuraamme tarkasti, miten meidän turvallisuusympäristö kehittyy ja kykenemme myös valvomaan kehistystä lähalueilla. Suomi on hereillä ja valvoo.

Voimapolitiikan elementtejä on myös kiistatta näkyvissä.

– Vastaikkainasettelua on esimerkiksi Ukrainassa ja Syyriassa, ja se kertoo, että politiikan tueksi otetaan helposti sotilaalliset voimakeinot. Venäjä on kiistatta viime aikoina kehittänyt sotilaallista potentiaaliaan.

Vielä sitä ei kuitenkaan ole kohdistettu Suomeen. 

–Olen sanonut, että uhka on tahto kertaa kyky. Venäjällä on sotilaallista kykyä, sotilaallista potentiaalia uhata Suomea, mutta onko Venäjän poliittisella johdolla tahtoa uhata Suomea, niin en ole sellaista nähnyt. Uhka ei ole siinä mielessä oikea termi.

Ruotsin maavoimien "hätähuuto"

Niinistö ei pidä Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännströmin ulostuloa mitenkään erikoisena, vaan se kertoo hänen mukaansa lähinnä Ruotsin maavoimien ahdingosta.

Kun Ruotsissa luovuttiin yleisestä asevelvollisuudesta ja aluepuolutuksesta ja keskityttiin kansainväliseen kriisinhallintaan, maavoimat jäivät pahasti paitsioon.

Niinistö arvelee, että komentaja halusi herätellä ruotsalaisia siitä, mikä merkitys maavoimilla on Ruotsin puolustuksessa.

– Ruotsin ilma- ja merivoimien roolia on korostettu, ne ovat verraten hyvässä iskussa. Maavoimilla on enemmän parannettavaa, ja luulen, että tämä liittyy enemmän siihen.

Niinistö on sen sijaan tyytyväinen Suomen maavoimiin ja lainsäädäntöhankkeeseen, jolla saataisiin joukot nopeasti liikkeelle.

– Meillä on Euroopan laajuisesti yhdet merkittävimmistä maavoimista, kunhan liikekannallepano saadaan suoritettua.

– Kun turvallisuusympäristö on muuttunut ja tilanteet voivat eskaloitua nopeasti, niin Suomi on tietysti tarkastanut tilannetta ja käynnistänyt lainsäädäntöhankkeet, joilla nopeutetaan reserviläisten palvelukseen saamista.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.